Hoivatuontia mittatilaustyönä - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Hoivatuontia mittatilaustyönä

4.11. 3:00

”Luo sairaiden käy sisar hento valkoinen.”

Tuon tangon sanoihin haluamme uskoa myös tulevaisuudessa. Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että hoitavista käsipareista on Satakunnassakin kroonistuvaa pulaa. Pahin tilanne taitaa olla lähihoitajien kohdalla, mutta joukon jatkona tulevat sairaanhoitajat, hoiva-avustajat ja muut alan ammattilaiset.

Jo vuosia ongelmaa on yritetty lievittää tuonnilla, laihoin tuloksin. Pitovoima ei ole riittänyt.

Terveyden- ja sairaanhoidon työmarkkinoilla Suomi on ollut aikojen saatossa suurempi viejä kuin tuoja. Koulutettuja ammattilaisia on karannut milloin brittien, milloin norjalaisten tarpeisiin. Emme ole pärjänneet palkkakilpailussa.

Kouluttamamme osaajat on kansainvälisillä markkinoilla noteerattu korkealle. Osa heistä on löytänyt aivan uusia haasteita, joissa hyödyntää saamaansa oppia.

Erilaisten viritysten kautta Suomeen on tuotu hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia milloin mistäkin. Osa rekrytoinneista on pahasti epäonnistunut.

Monikaan yksin tullut vierastyöläinen ei ole jäänyt pysyvästi tänne. On syntynyt vain koulutushukkaa, ja työvoimapula jatkuu.

Hoitajamitoituksen nosto vuonna 2023 lukemaan 0,7 per asiakas palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa lisää tarvetta entisestään. Eläköityminen kasvattaa vielä vajetta, jota koulutus ei kykene korvaamaan.

Kompurointiin on ollut monia syitä. Rekrytoinneissa ei ole ollut yhtenäistä mallia. Jokainen työnantaja ja sen yhteistyökumppani toimivat tahoillaan. Näin ollen Suomen koulutusjärjestelmälle on ollut vaikea vastata tarpeisiin. Onneksi tähän on luvassa parannusta.

Kaikkien resursseja säästyy yhtenäisellä mallilla. Eettisen ja kestävän rekrytoinnin periaatteista voidaan paremmin pitää kiinni.

Satakuntaan odotellaan ensi kesänä koulutettuja hoivan ammattilaisia Espanjasta, jossa ei ole alan työvoimapulaa. Osaajatuontihanke muokkaa oppisopimuksella muukalaisista Suomen vaatimukset täyttäviä lähihoitajia tai hoiva-avustajia kuntien ja yritysten tarpeisiin.

Sopeutumisen helpottamiseksi jo kotimaassaan tulijoihin pumpataan 400 tuntia suomen kieltä, kulttuuria ja arjen hallintaa. Hankkeessa on mukana Winnova, te-palvelut ja eurooppalainen yhteistyöverkosto Eures.

Pori poimii huostaansa noin 20 ja Eura kahdeksan motivoitunutta hoivakisälliä. Kymmenkunta sijoittuu muualle.

Jotta hankkeesta olisi pysyvää hyötyä, pitäisi koko yhteiskunnan olla valmis vastaanottamaan tulijat perhekuntina. Siihen tarvitaan yhteistyötä. Puolisoille olisi löydettävä työ- tai opiskelupaikka ja lapsille mielekästä harrastustoimintaa.

Onnistuneeseen kotoutumiseen tarvittaisiin ympäröivän yhteiskunnan vastaanottavainen asenneilmapiiri. Sama pätee täällä jo oleviin maahanmuuttajiin.

Kirjoittaja on eläköitynyt alakoulun rehtori ja nykyinen vaari.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut