Aluevaaleissa on kyse kotiseudun hyvinvoinnista - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Aluevaaleissa on kyse kotiseudun hyvinvoinnista

Hoitotakuusta ja muista hoivapalveluista ei voi puhua ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Olemme sosiaali- ja terveysministeriön johdolla käynnistämässä työn, jonka tavoitteena on löytää keinot henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri (sd.) Krista Kiuru kolumnissaan.

1.11. 3:00

Viime kesänä yksi hyvinvointipolitiikan pitkäaikainen tavoite toteutui, kun hallitus sosialidemokraattien johdolla sai viimein valmiiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen. Sote-uudistuksesta oli jo muodostunut eräänlainen politiikan ikiliikkuja, jota useammat hallitukset ja ministerit olivat yrittäneet ratkaista.

Sote-uudistus on ollut välttämätön, jotta voimme yhteiskuntana vastata ikääntyvän väestömme lisääntyvään palvelutarpeeseen. Tarvitsemme leveämmät hartiat palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tärkeä lähtökohta uudistukselle oli, että se tehdään palvelut edellä, tavallisten ihmisten tarpeista ja toiveista lähtien.

Yksi sote-uudistuksen näkyvistä muutoksista liittyy alueellisen demokratian vahvistumiseen. Uusille hyvinvointialueille valitaan päättäjät aluevaaleissa, jotka järjestetään nyt ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Aluevaaleissa kaikkien hyvinvointialueiden asukkaat saavat päättäjät, joiden tehtävänä on kehittää ja vahvistaa kotiseudun hyvinvointipalveluja.

Sote-uudistuksessa on sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta rakenteesta. Kun kehikko on nyt valmis, on aika toden teolla keskittyä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Hallitusohjelmassa on useita linjauksia, miten palveluita parannetaan.

Sdp:lle aivan keskeinen sisältöuudistus on perusterveydenhuollon kiireettömien käyntien odotusajan lyhentäminen maksimissaan yhteen viikkoon. 2019 eduskuntavaalien jälkeen käydyissä hallitusneuvotteluissa tämä oli toinen kynnyskysymyksistämme hallitukseen osallistumisellemme.

Tämä hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. Myös mielenterveyden haasteiden kanssa on päästävä hoitoon seitsemän vuorokauden kuluessa. Suun terveydenhuollossa hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.

Soten rakenneuudistuksen yhteydessä on tehty pohjatyötä myös hoitotakuun osalta. Kasvaneiden valtionavustusten turvin olemme useilla maan alueilla onnistuneet nopeuttamaan hoitoon pääsyä merkittävästi. Esimerkiksi Itä-Suomessa viikon sisällä hoidontarpeen arvioinnista noin seitsemän kymmenestä pääsee hoitoon. Valitettavasti meillä lännessä tilanne ei ole yhtä hyvä: Lounais-Suomessa vain hieman yli puolet pääsee samassa ajassa hoitoon. Hoitotakuun ydinasia on, että jokaisen suomalaisen pitää päästä hoitoon viikossa, asuinpaikasta riippumatta.

Kuluneella viikolla johtamani sote-ministerityöryhmä vahvisti aikataulun, milloin hallituksen esitys hoitotakuusta annetaan eduskunnalle: lausuntokierros esityksestä aloitetaan marraskuun puolivälissä ja eduskuntaan esitys saadaan helmi-maaliskuussa 2022. Jo syyskuun budjettiriihessä hallitus vahvisti, että hoitotakuu toteutetaan.

Hoitotakuusta ja muista hoivapalveluista ei voi puhua ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Olemme sosiaali- ja terveysministeriön johdolla käynnistämässä ensi viikolla työn, jonka tavoitteena on löytää keinot henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Krista Kiuru

Kirjoittaja on perhe- ja peruspalveluministeri (sd.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut