Nuoret eivät enää vaikene ja siksi työelämän tulevaisuus näyttää entistä paremmalta - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Nuoret eivät enää vaikene ja siksi työelämän tulevaisuus näyttää entistä paremmalta

23.10. 3:00

Työoloista on keskusteltu syksyn mittaan paljon. Äänessä ovat olleet pääosin nuoret. Esimerkiksi Hesburgerin ja Espresso Housen nuoret työntekijät ovat kertoneet ravintola- ja kahvila-alan epäkohdista.

Työtä on tehty ilmaiseksi, taukoja ei ole ehtinyt pitää tai työpäiviä on joutunut venyttämään useita tunteja.

Haitallinen työkulttuuri on noussut esille myös muilla aloilla. Esimerkiksi teknologiayhtiö Swappie nousi otsikoihin työyhteisössä tapahtuneen häirinnän ja syrjinnän vuoksi.

Vaikka työoloista paljastuneet epäkohdat ovat ikäviä, ne kertovat myös jotain hyvää maailmasta, jossa elämme. Nuoret eivät enää vaikene.

Sosiaalinen media on kaikista ongelmistaan huolimatta lisännyt avoimuutta. Ongelmia ei lakaista maton alle. Vertaisten kokemukset voivat myös havahduttaa nuoret huomaamaan epäasiallisen käytöksen paremmin.

Nuorten kokemattomuutta on työelämässä käytetty menneinä vuosikymmeninä sumeilematta hyväksi. Alun esimerkit osoittavat, että joillain työpaikoilla pyrkimystä siihen on edelleen.

Kulttuurissamme on syvällä kokemuksen kunnioittaminen. Pitkä elämänkokemus on toki arvokasta ja joillekin se tuo mukanaan viisautta. Silti meidän pitäisi enemmän korostaa ihmisten kunnioittamista.

Onko sillä väliä, kumpi tervehtii ensin opettaja vai oppilas, jos tervehditään toisiamme joka tapauksessa?

Iän ja arvokkuuden sijaan tärkeämpää on se, miten kohtelemme toisiamme ihmisinä.

Maailma on onneksi muuttunut jo niin paljon, että nyt työelämään astuvat nuoret eivät välttämättä joudu lainkaan kohtaamaan samanlaisia hierarkioita, joihin aiemmat sukupolvet ovat tottuneet.

Kun olin työskennellyt ensimmäisen kesän toimittajana, minulta kysyttiin, keitinkö siellä kahvia. Hämmennyin. Senkö takia minut olisi tehtävään palkattu? En edes juo kahvia.

Nykyään nuoret otetaan joillain työpaikoilla mukaan jopa kehitystyöhön tai päätöksentekoon. Hyvä niin, sillä erilaiset näkökulmat rikastavat keskustelua.

Toisaalta voidaan myös kysyä, suosiiko työelämä nuoruutta. Entistä digitaalisempi ympäristö saattaa vaikuttaa siihen, että nuori työntekijä tuntuu rekrytoijasta houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin iäkkäämpi henkilö. Kokemus myös maksaa enemmän. Harva viisikymppinen tyytyisi samaan palkkaan, johon uransa alussa olevat suostuvat.

Jos haluamme rakentaa tasa-arvoisempaa työelämää, rekrytoinneissa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, millaisia ennakko-oletuksia muodostamme esimerkiksi iän, sukupuolen tai kansallisuuden perusteella.

Anonyymi rekrytointi voi tuntua hankalalta vaihtoehdolta, mutta ainakin se varmistaa sen, että kaikki hakijat saavat osallistua prosessiin samalta viivalta.

Veera Reko

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan toimittaja.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut