Miksi kahvia juova on yhtä kuin aikuinen? En voi olla ainoa yli 18-vuotias, jolle ei maistu - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Miksi kahvia juova on yhtä kuin aikuinen? En voi olla ainoa yli 18-vuotias, jolle ei maistu

15.9. 3:00

Palataanpa ajassa taaksepäin.

Kirjoitin noin viisi, kuusi vuotta sitten kolumnin, jossa kerroin, etten juo kahvia. Olin maistanut sitä, olin kokeillut sitä, mutta yhteinen taipaleemme ei jatkunut. Lopetin kahvinjuonnin ennen kuin edes aloitin sen.

Sain silloisesta kolumnistani valtavan palautevyöryn. Yleisin kysymys oli, miksi.

Miksi en ymmärrä mustan kullan arvoa?

Miksi minua ei ole opetettu juomaan kahvia?

Miksi en aikuistu?

Jopa ihmisyyttäni kyseenalaistettiin. Ehkä olisin sittenkin jonkinlainen muu olio.

Seuraavaksi yleisin kysymys oli, miten.

Miten se on mahdollista?

Miten voin elää ilman kahvia?

Miten onnistun saamaan itseni ylös sängystä aamuisin?

Miten jaksan tehdä töitä tai ylipäätään elää?

En ole kahvin vastustaja. En yritä poistaa kahvia planeetalta. Kahvittoman elämäni taustalla ei ole ideologiaa, boikottia tai tarkoitusta pelastaa maailmaa. Tykkään kahvin tuoksusta.

Tykkään kahvin mausta esimerkiksi leivoksissa tai muissa syötävissä. Muut ihmiset saavat keittää ja hörpiskellä elämän eliksiiriä loputtomiin, eikä minua haittaa. Yhtään. Mutta kun itselleni ei vaan maistu.

Ajattelin nuorena ja naiivina, että kolumnini olisi selvittänyt tutuille ja tuntemattomille, miksi en juo kahvia. Siis siksi, että ei maistu. Toisille ei maistu Pepsi, toisille vissy, toisille alkoholi.

Minulle ei maistu kahvi.

Ulostuloni ei kuitenkaan selkeyttänyt mitään. Päinvastoin. Se sai ihmiset entistä enemmän hämmennyksen valtaan.

Seuraavilla kyläilykerroilla minun arveltiin vain vitsailleen. Ja sitten kahvipannu porisemaan, ja totta kai Millakin ottaa. Pitkä hiljaisuus ja muutama huokaisu.

No, mitä tässä voi tarjota, kun ei ole kuin kahvia. Vesi käy.

Ei kylässä kuulemma juoda vettä, kun sitä voi juoda kotonakin. Niin voi muuten kahviakin.

Makuni ei ole näiden vuosien aikana muuttunut. Kahvi ei vieläkään maistu. Ja kaikille ihmettelijöille infoksi: ilman kahvia on helppo elää. Nimittäin ihan samanlaista kuin ennenkin.

Olen myös huomannut, että mikäli kotiinsa ei halua vieraita, riittää kun lausuu viisi taikasanaa: “minulla ei sitten ole kahvinkeitintä”.

Kätevää, eikö?

Kirjoittaja on oikeusnotaari.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: