Pori tarvitsee lisää muuttovirtoja kotimaasta ja ulkomailta - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Pori tarvitsee lisää muuttovirtoja kotimaasta ja ulkomailta

16.7. 7:00

Porin tulevan kehityksen kriittinen tekijä liittyy alueen vetovoimaan. Vetovoimalla tarkoitetaan alueen kiinnostavuutta, houkuttelevuutta, vetovoimaisuutta ja mainekuvaa ulkopuolisten näkökulmasta.

Alueen vetovoima on monen tekijän summa. Vetovoimaa voidaan tarkastella uusien asukkaiden, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, yritysten, investoijien, opiskelijoiden, matkailijoiden, vierailijoiden tai vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta.

Tarkastelen Porin vetovoimaa vain yhdestä näkökulmasta eli uusien asukkaiden ja muuttajien osalta.

Pori kärsi noin 660 henkilöä muuttotappiota kotimaasta ja sai noin 940 henkilöä muuttovoittoa ulkomailta vuosina 2016–2020. Pori sai kotimaasta eniten muuttovoittoa lähialueeltaan. Pori sai lähes 1 300 henkilöä muuttovoittoa muista Satakunnan kunnista. Kotimaan muuttovoitot painottuvat 15–19- ja yli 40-vuotiaisiin muuttajiin.

Pori kärsi eniten muuttotappiota suurille (korkeakoulu)kaupungeille, kuten Turulle (-719), Tampereelle (-700), Helsingille (-450), Espoolle (-174) ja Vantaalle (-138). Ilman muuttotappioita edellä mainitulle viidelle suurelle kaupungille Pori olisi saanut muuttovoittoa noin 1 500 henkilöä. Pori menettää suurille kaupungeille inhimillistä pääomaa: koulutukseen hakeutuvia 20–24-vuotiaita ja vastavalmistuneita 25–29-vuotiaita.

Porin muuttotase on positiivinen maahanmuuton ansiosta. Muuttovoitosta lähes neljä viidesosaa tuli EU-maiden ulkopuolelta ja hieman yli yksi viidesosa EU-maista. Muuttovoittoa tulee kaikista ikäryhmistä, mutta erityisesti nuorista ja nuorista aikuisista. Maahanmuutto toisin sanoen tasapainottaa jo nyt Porin vinoutunutta ikärakennetta.

Tilastot osoittavat selkeästi, että Porin tulomuuttovirrat tulevat ulkomailta ja muista Satakunnan kunnista sekä lähtömuuttovirrat suuntautuvat kasvukolmion suuriin kaupunkeihin.

Porin väestö vähenisi MDI:n uuden väestöennusteen mukaan noin -7 600 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Väestön väheneminen perustuu ensisijaisesti negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen eli ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Jos Porin nykyisestä asukasluvusta halutaan pitää kiinni, se edellyttäisi noin 350 henkilöä lisää muuttovoittoa vuodessa.

Mistä ja miten saadaan 350 henkilöä lisää muuttovoittoa vuodessa?

Pori saa muuttovoittoa muista Satakunnan kunnista, mutta se on nollasummapeliä koko alueen näkökulmasta. Pori ei voi edes teoriassa kilpailla tasavertaisesti suurten korkeakoulukaupunkien kanssa, ellei saa merkittävästi lisää uusia aloituspaikkoja omiin korkeakouluihinsa.

Porille jää jäljelle vain kaksi realistista vaihtoehtoa.

Ensinnä, Porin on lisättävä pitovoimaansa 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten ja vastavalmistuneiden ikäryhmässä, ja saada heistä aiempaa useammat joko jäämään tai palaamaan Poriin.

Toiseksi, Porin on panostettava työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon sekä harkittava humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä. Koulutusperustainen maahanmuutto tarkoittaa ennen muuta ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Ratkaisevan tärkeää on, että maahanmuuttajat kotiutuvat ja jäävät Poriin.

Porin vetovoiman systemaattinen lisääminen edellyttää, että väestönkehitykselle asetetaan ohjaavat tavoitteet. Muuttovoiton lisääminen 350 henkilöllä on kova ja kunnianhimoinen tavoite, mutta ei mahdoton.

Tavoitteeseen pääseminen tasapainottaisi ajan kanssa Porin vinoutunutta väestö- ja ikärakennetta, toisi lisää veronmaksajia, työvoimaa alueen yrityksille sekä vaikuttaisi positiivisesti syntyvyyteen.

Timo Aro

Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: