Tuntuu, että en sovi kunnolla yhteiskuntaan – ja tarkemmin ajatellen se on hyvä asia - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Tuntuu, että en sovi kunnolla yhteiskuntaan – ja tarkemmin ajatellen se on hyvä asia

Suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään itsestäänselvyytenä omituisia asioita ja kammotaan kaikenlaista täysin kelvollista, kirjoittaa Satakunnan Kansan kesätoimittaja Teemu Lähde kolumnissaan.

16.7. 3:00

Olin joitakin vuosia sitten lukiolainen, kun koulussani järjestettiin ammattien esittelypäivät. Paikallisen maakuntalehden veteraanitoimittaja kertoi työstään. Hän aloitti esityksensä sanomalla, että hyväksi toimittajaksi sopivat sellaiset ihmiset, jotka eivät oikein sopeudu yhteiskuntaan.

Sanat jäivät takaraivooni. Tiesin jo tuolloin haluavani lehtimieheksi ja olin vakuuttunut tehtävään sopivuudestani. Mietin, pätisikö hänen luonnehdintansa hyvästä toimittajasta myös minuun.

Kun ajattelen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään itsestäänselvyytenä omituisia asioita ja kammotaan kaikenlaista täysin kelvollista, en voi muuta kuin myöntää, etten oikeastaan edes haluaisi sopia tänne kuin nakutettu. Silloinhan olisin käytännössä imenyt lähes kaikki yhteiskunnan huonot puolet itseeni. Olisin tullut ääliöksi.

Muistan esimerkiksi, kun pappani jäi pois töistä ja pääsi eläkeputkeen. Vaikka olin tuolloin vasta pikkupoika, mieleeni jäi hänen eläköitymisjuhlistaan kirkkaasti, kuinka aikuiset puhuivat tietäväisinä, että hän on varmaankin viimeisiä, jotka pääsevät eläkeputkeen. Taustalla oli varmaankin sen ajan yleinen henki ja julkinen keskustelu.

Pikku-Teemu ei ymmärtänyt, mikä on eläkeputki. Käsitin sen jonkinlaiseksi leppoisaksi tavaksi jäädä aikaisin eläkkeelle, mitä se tavallaan olikin. Mutta kun joitakin vuosia myöhemmin kuuntelin eläkeputken poistamisesta puhuttavan mediassa, mietin, että miksi ihmeessä sitä ei ole jo poistettu. Eikö pappani ollutkaan viimeisiä, jotka siihen pääsivät?

Vuodet vierivät, ja vaikutti siltä, että kaikki kyllä ymmärsivät eläkeputken menevän jossain vaiheessa tukkoon. Jos olisin konservatiivi, sanoisin, että kansakunta vaikutti hyväksyneen asian.

Lopulta viime joulukuussa päätettiin, että putki poistetaan asteittain vuodesta 2023 alkaen. Aikaa siitä, kun ensimmäistä kertaa kuulin sen olevan poistumassa, oli kulunut reilusti yli kymmenen vuotta. Ja silti vaikka missä horistiin, että päätös olisi jotenkin yllätyksellinen tai poikkeuksellinen.

Sitä luulisi, että lukiossa psykologian kursseilla toitotettu aivojen plastisuus eli sopeutumiskyky pätisi myös politiikkaan. Mutta ilmeisesti ei, tai ehkä työmarkkina-ajatusten Tonavat olisivat tarvinneet päätökselle vielä muutaman vuosikymmenen valmennusta, että eläkeputkipäätös ei olisi laittanut heidän aivojaan aivan solmuun. Tai sitten vähemmän kieron luonteen, jotta he eivät olisi kehdanneet esittää tyhmää.

Toisaalta, jaksaahan Suomen korkeintaan vapaahkoksi kuvailtavissa oleva markkinatalous vieläkin ihmetyttää vakosamettitakkisia, vaikka elinkeinovapaus astui täällä virallisesti voimaan jo vuonna 1879.

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan kesätoimittaja, joka ei voi sietää hurskastelua.

Oikaisu 19. heinäkuuta kello 9.47: Korjattu kolumnista kohta, jossa kirjoitettiin, että eläkeputki poistettiin viime joulukuussa. Todellisuudessa silloin päätettiin, että mahdollisuus päästä eläkeputkeen poistuu asteittain vuodesta 2023 alkaen. Päätös ei vaikuta nykyisiin putkessa oleviin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: