Biljoonaperintö - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Biljoonaperintö

7.4. 3:00

Biljoona on tuhat miljardia. Siinä on liian monta nollaa kaltaiselleni numerosokealle humanistille.

Maaliskuussa USA:n kongressin edustajainhuone hyväksyi talouden elvytyspaketin. Suuruudeltaan se on 1,9 biljoonaa dollaria.

Presidentti Joe Bidenille paketin läpimeno oli poliittinen voitto. Tosin se tapahtui vain demokraattien äänillä. Kaikki republikaanit (ja yksi demokraatti) vastustivat sitä. Mitään todellista vaihtoehtoa heillä ei ollut paketille esittää.

Koronakriisi on pakottanut valtiot mittaviin elvytystoimiin. Raha näyttää olevan vain sopimuskysymys. Sitä ilmestyy jostain ihmeenomaisesti.

Elvytyspaketin 1,9 biljoonaa on rahamääränä suurempi kuin esimerkiksi Venäjän bruttokansantuote. Maailmantalouden velkaruletti ei toimi arkijärjen pelisäännöillä.

Viikko sitten Biden esitteli myös uuden 2 biljoonan elvytyspaketin. Sen painopiste on maan infrastruktuurin korjaamisessa. Teiden, siltojen ja rakennusten kunnostukseen annetaan valtiovallan tukea.

Rahaa siihen tarvitaankin. Muutama vuosi sitten ajoin Chicagosta Madisoniin. Illinoisin ja Wisconsinin välisen osavaltiorajan ylittäminen oli silmiä avaava kokemus. Wisconsinin puolella tiet olivat surkeassa kunnossa. Osavaltio onkin tunnettu huonosti hoidetusta tieverkostostaan.

Uusi elvytyspaketti on tarkoitus rahoittaa rikkaiden verotusta kiristämällä. Donald Trumpin presidenttikaudella superrikkaiden verotusta kevennettiin. Nyt on takaisinmaksun aika.

Biden haluaa tehdä New Dealin veroisen uudistusohjelman. Demokraattipresidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelma nosti Yhdysvallat lamasta 1930-luvulla.

Rooseveltin johdolla liittovaltio otti aktiivisen roolin talouspolitiikassa työllistämällä ihmisiä ja säätelemällä pankkien toimintaa. Työttömyysturvaa kohennettiin ja ammattiyhdistysten toimintaa helpotettiin.

Historioitsijoiden ja taloustieteilijöiden enemmistö pitää New Dealia onnistuneena ohjelmana. Kaikki eivät tätä näkemystä jaa.

Konservatiiveille New Deal on punainen vaate, esimerkki valtiososialismista. Siinä liittovaltio puuttui markkinoiden toimintaan ja kansalaisten yksilönvapauksiin.

Jo 1930-luvulla väiteltiin USA:n valtionvelasta. Silloin se oli määrältään noin puolet maan bruttokansantuotteesta.

Rooseveltin poliittinen vastustaja, ex-presidentti Herbert Hoover totesi sarkastisesti: ”Autuaita ovat nuoret, sillä he perivät valtionvelan”.

Nyt valtionvelka on suurempi kuin bruttokansantuote. Velkaa ovat vuosikymmenien saatossa kasvattaneet niin demokraatit kuin republikaanit: sodilla, verohelpotuksilla ja elvytyspaketeilla.

Autuailla on yhä enemmän perittävää.

Kirjoittaja on projektipäällikkö ja filosofian tohtori Tampereen yliopistossa Porin yliopistokeskuksessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?