Veroalamaisen päiväkirjasta - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Veroalamaisen päiväkirjasta

19.1. 3:00

Uudet verokortit saapuivat. Moni iloinen veronmaksaja koki pientä nykimistä leukaperissä. Kaikkien palkansaajien verotus kiristyy tänä vuonna. Pienituloisten eniten.

Minustakin on tullut iloinen veronmaksaja. Niin paljon riemua tuottaa, kun pitää välivuoden ja tulot laskevat. Järkyttävän progression kääntöpuoli on siinä, että mitä vähemmän teet työtä, sitä vähemmän maksat veroja - siis myös prosenteissa. Toisin päin onkin tullut sadateltua. Näin meitä ahkeruuteen kannustetaan.

Tänä vuonna ansiotulon verotus kiristyy 1 250 euroa ansaitsevalla 0,4 prosenttiyksikköä. Keski- ja hyvätuloisella liki 0,3 prosenttiyksikköä. Toki myös autoilun ja asumisen verojen korotuksista iloinen veronmaksaja kiittää. Kuntaveron kiristykset tulevat päälle, mikäli paikallispäättäjämme ovat meitä niillä siunanneet – ja ovathan he.

Yritysten verotukseen tai sen rakenteeseen ei tule suuria muutoksia. Verottajalla on silti avaimet siihen, miten yritykset selviävät koronan tuomasta notkosta.

Helmikuun alusta poistuu konkurssilain väliaikainen muutos, jonka mukaan koronan aikaisia rästejä ei ole voinut käyttää perusteena konkurssiuhkaisen maksukehotuksen hakemisessa. Tämä uhka on ollut yleisin syy konkursseille.

Olisi liian yksioikoista sanoa, että jatketaan vaan poikkeuslakia. Lähtökohta on oltava, että velat on maksettava. Myös suurin osa yrityksistä on jollekulle velkoja. Poikkeus on koskenut myös näiden saatavien perintää ja onpa sitä käytetty härskisti hyväksikin.

Verottaja on yleisin yritysten velkoja ja konkurssien hakija. Nyt tarvitaan malttia ja tolkkua. Normaalitilanteessa elinkelpoisia yrityksiä ei pidä ajaa nurin poikkeusolojen takia.

Toisaalta on turhaa, byrokraattista ja vain asianajajia rikastuttavaa ajaa yritykset tilanteeseen, jossa yrityssaneeraus on ainoa vaihtoehto. Saneerauksessa velkojat arvioivat virallisen menettelyn kautta, onko yrityksellä toivoa - ja tavan mukaan rakenteellisten toimien ohella velkojakin leikataan. Uskoisin verottajan kykenevän ottamaan huomioon koronan ja uskovan sen väliaikaisuuteen ilman virallismenettelyäkin.

Luotto verottajaan on kova. Valtio otti viime vuonna yllätysvelkaa 20 miljardia(!) euroa. Sama tahti tuntuu jatkuvan. ”Tässä konkurssissa” todella toivon verottajan ymmärtävän, että jonkun ne velat pitää jossakin vaiheessa myös maksaa. Toivo verotuloissakin on toimivissa yrityksissä ja niiden luomissa työpaikoissa.

Kirjoittaja on asianajaja ja varatuomari

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: