Parempi mieli, pidempi työura – onnellisuus parantaisi työllisyyttä eläkeputken poistoa tehokkaammin - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Parempi mieli, pidempi työura – onnellisuus parantaisi työllisyyttä eläkeputken poistoa tehokkaammin

12.1. 5:17

Eläkeputken poistolla halutaan ikääntyvistä työllisyyden pelastajia. Kiistellyllä toimella pyritään saamaan 10 000 työllisiä lisää. Mutta missä viipyvät toimenpiteet uupuvien milleniaalien pelastamiseksi? Kelan tilastojen mukaan vuonna 2019 alle 35-vuotiaiden sairauspäivärahan perusteena olivat kaikkein useimmin mielenterveyden häiriöt. 39 prosenttia sairauspäivärahaa saaneista nuorista aikuisista, eli yhteensä reilu 31 000 henkilöä kärsi muun muassa mielialaan tai stressiin liittyvistä häiriöistä. Lisäksi melkein 20 000 samanikäistä sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.

Työkykyä arvioitaessa on perinteisesti keskitytty fyysiseen terveyteen, jonka mittaaminen on kohtuullisen suoraviivaista. Vaikka mielen hyvinvoinnin merkitykselle ihmisen työ- ja toimintakyvyn edellytyksenä on havahduttu, ennaltaehkäisy on vielä lapsenkengissä ja ongelmiin puututaan usein vasta, kun ne lamauttavat toimintakykyä. Mielenterveyden mittaaminen ei onnistu verikokeella ja niinpä se jää usein muiden asioiden varjoon.

Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin olisi kuitenkin syytä herätä jo pelkästään inhimillisten syiden vuoksi, mutta se on kriittinen kysymys myös hyvinvointiyhteiskunnan selviytymiselle. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli 11 miljardin kustannukset, eli 5,3 prosenttia Suomen BKT:sta. Osaavan ja sellaiseksi opiskelevan työvoiman tarve tulee olemaan huutava, eikä meillä ole varaa jättää merkittävää osaa ikäluokasta voimaan pahoin.

Mielenterveyden häiriöstä kärsii jossakin vaiheessa elämäänsä joka toinen suomalainen, mutta vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Mielenterveyspalveluja kritisoidaan usein vaikeasti saavutettaviksi, liian lääkepainotteiseksi ja aliresursoiduksi. Liian vähän ja liian myöhään. Varhainen puuttuminen, lähetteetön ja helposti saavutettava vastaanotto, terapiatakuu ja saumaton monialainen yhteistyö ovat avainasemassa mielenterveyden edistämisessä. Ennen kaikkea kyse on resursoinnista, mutta senkään ei pitäisi olla päätöksentekijöille vaikea yhtälö. Tutkimus toisensa perään osoittaa, että investoimalla mielenterveyden edistämiseen, osatyökykyisten paluuseen työmarkkinoille sekä mielenterveyspalveluihin voidaan saada merkittäviä säästöjä.

Eläkeputki on ollut olemassa, koska ikääntyvän on vaikea löytää työtä. Toisaalta nuoremmat uupuvat työtaakkansa alle. Yksinkertainen yhtälö ei ole, mutta luulisi tästä löytyvän muutama win-win-skenaario kaikille osapuolille. Työelämää uudistamalla voitaisiin parantaa sekä ikääntyvien että nuorten aikuisten hyvinvointia ja samalla pidentää työuria.

Kun maakunnissa huudetaan muuttovoiton ja syntyvyyden nimeen, mitä jos me keskittyisimmekin onnellisuuden tavoitteluun kaikissa ikäluokissa. Parempi mieli, pidempi työura ja ehkäpä lapsilukukin nousee siinä sivussa.

Raisa Ranta

Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.).

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos