Paras olisi rakentaa omaa polkua - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Paras olisi rakentaa omaa polkua

Helsingin rautatieaseman tienoo on puhuttanut paljon viime aikoina. Kirjoittaja toivoo, että ne, jotka povaavat Suomen kulkeutuvan Ruotsin tielle, ovat väärässä.

22.11.2020 8:16

Tilastojen mukaan nuorisorikollisuus on meillä 2000-luvulla vähentynyt, mutta ei tänä vuonna. Henkirikosepäilyjä on nyt enemmän kuin viitenä viime vuotena.

Poliisihallituksen mukaan alle 18-vuotiasta on epäilty 43 henkirikoksesta tai sen yrityksestä, kun viitenä viime vuonna niitä on ollut 9-16 kunakin. Tapon yrityksiä on kirjattu 35, viime vuonna seitsemän.

Nuorten psykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino on sitä mieltä, että vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa meillä 15 vuodesta, niin nuoremmatkin ymmärtävät tekojensa seuraukset. Rikokset tehdään useimmiten porukassa ja päihtyneinä. Nuorten itsehillintä pettää. He ovat entistä aggressiivisempia.

Yhdysvalloissa törkeissä henkirikoksissa tuomioistuin usein yksinkertaisesti päättää, että alaikäistä kohdellaan "aikuisena".

Me vertaamme itseämme useimmiten Ruotsiin. Yksi tunnetuimmista poliitikoistamme Hertta Kuusinen kuitenkin ennusti, että "Tshekkoslovakian tie on myös meidän tiemme", kun kommunistit ottivat vallan 1948.

Se ei ollut meidän tiemme. Toivottavasti nyt Ruotsinkin tietä povaavat ovat väärässä. Sen päässä on mm. tukholmalainen Rinkebyn lähiö. Se on eristäytynyt maahanmuuttajaväen omaksi maailmakseen, johon kuulemma Ruotsin poliisi ei hevillä mene.

Ruotsin puolueet hätkähtivät vasta kolmisen vuotta sitten. Alettiin vaatia maahanmuuton rajoittamista sekä tiukempaa asennetta väkivaltaan ja yleensä rikollisuuteen.

Vuonna 2017 Ruotsissa kirjattiin yli 300 ampumistapausta, joissa kuoli 40 ja 135 haavoittui. Ruotsidemokraatit saivat vettä maahanmuuttoa vastaan pyörivään myllyynsä.

Pelkästään Malmössä murhattiin yksi henkilö - usein nuori - lähes joka kuukausi. Jopa maltilliset puolueet pohtivat, että josko peräti sotaväki kutsuttaisiin jengisotaan. Ajatus tukehtui ruotsalaiseen diskuteeraus- eli keskustelukulttuuriin.

Varmaan joku ruotsalainen aprikoi, että onko meillä yleensä sotaväkeä ja olisiko sillä mitään hajua "sodasta", kun edellisestä oli jo 208 vuotta.

Ruotsin tielle joutumista hidastavat meillä eriytyneiden ulkomaalaislähiöiden puuttuminen ja järjestäytyneen rikollisuuden suhteellinen vähäisyys.

Hälyttävintä on 100-150:n, valtaosin maahanmuuttajataustaisen nuoren hilluminen Helsingissä.

HS:n selvityksen mukaan, kun eriasteisten pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrää verrattiin paikkakuntien alle 18-vuotiaiden lukuun, Vaasa nousi yllättäen tilastoykköseksi. Espoo, Jyväskylä, Helsinki ja Pori olivat seuraavina.

Uudenlainen väkivalta on usein perin raakaa. Huumeet tekevät siitä arvaamatonta, ja niiden kautta myös järjestäytynyt rikollisuus pääsee mukaan.

Sisäministerin mielestä tämä on yhteiskunnan syytä. Toisaalta HS:n (15.11.) pääkirjoituksen mukaan "valtaosa suomalaisista nuorista - myös maahanmuuttajataustaisista - voi paremmin kuin koskaan".

Useiden viranomaisten toimenpidekeskitys kohdistuu ongelmaryhmään, jossa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina. Heitä on mm. ryöstäjistä kolmannes.

Mahtanevatko taideharrastukset tai edes urheilu purra katujengiläiseen?

Haluaisin olla väärässä. Jokin vaikutus on varmasti myös viihteellä, mm. videopelien ja elokuvien usein tolkuttomalla väkivallalla.

Saksan tie olisi Ruotsinkin polkua pahempi. Kotoperäisten natsien lisäksi maahan on kotiutunut poliittinen islam. Se on radikalisoinut nuorisoa. Hädin tuskin kymmenvuotiaat pojat uhkaavat katkaista opettajaltaan kaulan "puolustaakseen Muhammedia".

Angela Merkelin avoimien rajojen vuodet ja eurooppalaisen politiikan reagoinnin hitaus radikalismin ehkäisemiseksi ovat nyt tikun nokassa.

Erkki Teikari

Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut