Kolumni: Unohdetaan FC Jazz ja MuSa – perustetaan mieluummin FC Pori? - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Kolumni: Unohdetaan FC Jazz ja MuSa – perustetaan mieluummin FC Pori?

6.10.2017 7:00

Tällä hetkellä porilaisen edustusjalkapalloilun taso asettuu Kakkosen ja Ykkösen välimaastoon. Porissa muistellaan vieläkin FC Jazzin mestaruuksia vuosilta 1993 ja 1996. Onko tämä taakka nykytoiminnalle? Vai se yleinen taso, jota nykytoiminnan pitäisi tavoitella?

Veikkausliiga-seuran keskimääräinen budjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa ja mediaani 1,1 miljoonaa euroa.  Ykkösen keskitason joukkueiden budjetit ovat 300 000–400 000 euroa. Tällä summalla ei tarvitse taistella putoamista vastaan. MuSan ja FC Jazzin yhteenlaskettu budjetti liikkuu alle 250 000 eurossa ja se jakaantuu melko tasan seurojen kesken.

Pesäkarhujen budjetti 2017 oli 345 000 euroa. Keskeisin ja selkein ero tulee koko suomifutiksen keskeisimmästä ongelmasta eli ottelupäivän tuotoista. MuSa ja FC Jazz pelasivat yhteensä 22 kotiottelua (11+11). Musassa kävi yhteensä 5 522 katsojaa ja Porin stadionilla 4 270 eli yhteensä 9 792.  MuSan katsojakeskiarvo oli 502 ja mediaani 424. FC Jazzin vastaavat luvut ovat 388 ja 268.

Porin derbyjen kotiottelujen osuus oli merkittävä molemmilla seuroilla. MuSalla 24 prosenttia (1 346 katsojaa) ja FC Jazzilla 39 prosenttia (1 677) kokonaiskatsojamäärästä. Luvut ovat merkittäviä.

Pesäkarhut pelasi 19 ottelua Porissa ja keräsi yhteensä 21 481 katsojaa. Runkosarjassa (13 peliä) kävi yhteensä 13 361 katsojaa, keskiarvo 1 028 ja mediaani 980. Pudotuspeleissä (6) luvut olivat 8 120, 1 353 ja 1 278. Koko kaudelle siis 21 481 katsojaa 1 131 katsojan keskiarvolla mediaanin ollessa 1 115. Eniten yksittäisessä pelissä katsojia oli viimeisessä finaalipelissä, 1 716 katsojaa.

Viime aikoina on kuulunut orastavaa kuiskuttelua ja toivetta yhden, selkeän edustusjoukkueen rakentamisesta Poriin. Myös sponsoreiden toimesta. Käytettäköön tässä yhteydessä nimeä FC Pori ja oletetaan siihen kuuluvan MuSan ja FC Jazzin, vaikka TOVE onkin tehnyt viime vuosina hyvää työtä myös edustusjoukkuetasolla. Olisiko tällainen edes mahdollista? Jätetään spekulaatiosta pois juniorit.

Monasti esimerkkinä käytetään Porin Ässiä. Juhlavuottaan viettävä Ässät perustettiin vuonna 1967, kun Karhut ja RU-38 lopettivat toimintansa ja syntyi Porin Ässät. Edeltäjäseurat siis lopettivat toimintansa.

Voisiko FC Pori olla mahdollinen? Vai onko ajatus täysin epärealistinen? Porilaisuuteen kuuluu usein asioiden tarkastelu ääreisesimerkkien kautta. Leikitään ajatuksella samaan tapaan perinteisen nelikenttä-analyysin kautta.

Uhat ja heikkoudet

FC Pori ei saa taakseen riittävää taloudellista tukea. Seurojen nykyiset tukijat eivät lähde täysimääräisesti mukaan yhteisen joukkueen taakse, vaan tunnesiteillä nykyisiin seuroihin suhtautuvat vetävät euronsa pois, eikä tavoiteltu 1+1 synergia toteudu. Kannattajat eivät löydä seuraa, vaan uudesta tulokkaasta tulee persona non grata entisten seurojen vahvojen identiteettien vuoksi. Yhteisymmärrystä ei löydy joukkueen kotistadionista, pelipaidan väristä ja taustojen yhteinen arvomaailma on ristiriitainen.

Mahdollisuudet ja vahvuudet

Yleisö ja yhteistyökumppanit löytävät joukkueen. Organisaatio vahvistuu. Kaikki yhteistyörahat ohjataan uuteen joukkueeseen ja seurat sitoutuvat siihen, etteivät pelaa kakkosjoukkueillaan kolmosta ylempänä. Selkeä yhteinen tapa toimia löytyy. Joukkue vakiinnuttaa paikkansa aluksi Ykkösen keskikastissa ja yleisökeskiarvo on yli 1500 katsojaa. Syntyy buumi. Mesenaatit löytävät seuran. FCP:stä tulee koko kaupungin joukkue, persona grata.

Mitä mieltä sinä olet?

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut