Mustavalkoinen jalkapallokaupunki – Wembleyllä vallitsi outo, yhteisöllinen riemu ja ilo, jollaiseen saa tutustua vain ja ainoastaan Isomäessä Ässien voittopelien jälkeen - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Mustavalkoinen jalkapallokaupunki – Wembleyllä vallitsi outo, yhteisöllinen riemu ja ilo, jollaiseen saa tutustua vain ja ainoastaan Isomäessä Ässien voittopelien jälkeen

13.10.2018 21:51 | Päivitetty 14.10.2018 7:17

Viimeksi keväällä 2013 Isomäen jäähallissa. Seuraavan kerran Musan ”Wembleyllä” syksyllä 2018.

Tuossa välillä olen ollut sadoissa urheilutapahtumissa niin maailmalla kuin Suomessa, mutta eihän missään ole päästy lähelläkään Isomäkeä ja kevättä 2013.

Ja ei samaan päästy lauantaina Musassakaan, mutta jotain harvinaista ja erityistä MuSa–GBK-ottelussa silti oli.

Yleisö eli ottelussa mukana poikkeuksellisella tavalla. Rangaistuslaukauskilpailun aikana jännityksen pystyi – kaikesta kliseisyydestä huolimatta – aistimaan ilmassa. Ratkaisun jälkeen Wembleyllä vallitsi outo, yhteisöllinen riemu ja ilo.

Samanlaiseen ilmiöön saa tutustua vain ja ainoastaan Isomäessä Ässien voittopelien jälkeen. Tällä kertaa porilaiset olivat aidosti iloisia ja onnellisia MuSan puolesta.

Se on hyvä pohja, jolle länsiporilaisseura voi alkaa rakentaa tulevaisuuttaan Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. MuSa on jo pitkään toteuttanut laadukkaasti omaa strategiaansa. Ei se voi kehuskella juniorityönsä helmillä, mutta ei sen tarvitse. Se on tähdännyt Ykköseen ja kaupungin ykkösseuraksi.

Nyt se on onnistunut molemmissa.

Karhukaupungin karmaisevia pelaajatuotanto-ongelmia ei yksi sarjanousu poista, mutta pieniä lupauksia paremmasta se antaa. MuSan kaltaiset sarjanousut ovat pieniä kipinöitä, joiden avulla voi jonain päivänä syttyä suurempi rouhu, jos kipinää osataan ruokkia oikein.

Pori on jalkapallokaupunki ja Porissa on jalkapallokulttuuria, mutta se pitää kaivaa esiin.

Sen MuSa osoitti nousullaan Ykköseen.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut