Kouluratkaisuissa voidaan oppia onnistumisista - Kolumnit - Satakunnan Kansa

"Olin hämmästynyt, että monen oppilaan vanhemmat vakuuttamalla vakuuttivat rakennusten olevan hyvässä kunnossa"

18.9.2018 4:00

Vähärauman koulun oppilaiden vanhemmat ovat huolissaan lastensa koulunkäynnin turvallisuudesta. Koulun tiedetään olevan niin huonossa kunnossa, että lapset sairastuvat. On siis syytäkin olla huolissaan.

Muutama vuosi sitten Porissa tehtiin kouluverkkouudistus ja osa kouluista lopetettiin. Kiersin tämän uudistuksen yhteydessä kouluja ja kauhistuin niiden huonosta kunnosta. Tiesin, että rahat eivät riitä kaikkien koulujen remontointiin, siksi olin sitä mieltä, että on parempi vaihtoehto keskittää kouluja kuin antaa oppilaiden käydä koulua rakennuksissa, jotka eivät enää sovellu koulukäyttöön. Olin hämmästynyt, että monen oppilaan vanhemmat vakuuttamalla vakuuttivat rakennusten olevan hyvässä kunnossa. Samaan johtopäätökset päätyivät myös useat poliitikot.

Koulurakennusten koko ja sijoittuminen ovat päättäjille isoja kysymyksiä. Niitä pohdittaessa joudutaan tekemään monia arvovalintoja, jotka eivät aina ole helppoja. Isommat koulut tuovat monia etuja kuten mahdollisuuden monipuolisempaan opetustarjontaan ja parempiin liikuntatiloihin. Joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät, kun kouluun tulee enemmän oppilaita koulupiirin laajentumisen vuoksi. Moni pelkää, että pieniä oppilaita ei huomata suuressa koulussa ja turvallisuus kärsii ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy.

Pienempi lähikoulu olisi monelle mieleinen. Monien pienten koulujen rakentaminen ei ole taloudellisesti mahdollista ja niiden yhteyteen ei saada samoja palveluita kuin suurempiin kouluihin. Pienempi koulu voi joillekin oppilaille lisätä turvallisuuden tunnetta, kun kaikki tuntevat toisensa.

Pienessä koulussa ajatellaan olevan vähemmän kiusaamista. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Pienemmissä piireissä erilaisuuden sietokyky voi olla vähäisempi ja kiusatuksi tulemisen mahdollisuus suurempi.

Koulun koko ei välttämättä vaikuta lasten kouluviihtyvyyteen. Tärkeämpää on luokkakoot ja luokan henki sekä opetustarjonta. Myös oppilaiden ikä vaikuttaa siihen millainen kouluratkaisu on paras. Pienemmät oppilaat olisi hyvä saada lähikouluihin, mutta iän karttuessa kouluun voi mennä hieman pidemmänkin matkan päähän.

Julkisuudessa on epäilty, että päättäjiltä puuttuu tahtoa löytää toimivia kouluratkaisuja. Ei puutu, mutta uudet koulut eivät nouse hetkessä. Vaaditaan myös rohkeutta ajatella uudella tavalla. Se mikä on toiminut joskus, ei välttämättä ole enää paras ratkaisu. Sen lisäksi, että tehdyistä virheistä opitaan, voidaan ottaa oppia myös muiden paikkakuntien onnistuneista ratkaisuista.

Porin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: