Aluepolitiikalle pitäisi löytyä hintalappu - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Koko maan asuttamista on helppo kannattaa, kun asiaa ei määritellä sen tarkemmin

28.7.2018 4:00

Keskustapuolueen tupailloissa on kuluneella viikolla ollut aihetta tanhuun. Samaan aikaan Helsingissä on vedetty pussitolkulla edamame-papuja juuri sinne.

Kyse on tietenkin Yleisradion teettämästä kyselystä, jonka mukaan 79 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että valtion täytyy pitää maaseutu asuttuna.

Ainakin omassa some-kuplassani keskustelua käytiin enimmäkseen tunnetasolla ja ääripäiden välillä.

Oltiin sitä mieltä, että jokainen asukoon missä huvittaa, mutta omalla kustannuksellaan. Jos ei kelpaa, niin aina voi muuttaa.

Toisaalta vaadittiin yhtä sun toista korkeakoulua, sairaalaa ja moottoritietä ties minne syrjäkylille.

Kyllä kansa tietää, sanoivat keskustalaiset. Koko maan asuttamista on helppo kannattaa, kun asiaa ei määritellä sen tarkemmin.

Yhtä lailla hyvinvointivaltiolle on helppo antaa tukensa. Kunnes ryhdytään keskustelemaan siitä, mitä se pitää sisällään ja paljonko se maksaa.

Ylen kysely oli tärkeä päänavaus, mutta se jäi kovin pintapuoliseksi.

Koska yhä harvemmat haluavat itse asua maaseudulla, niin tulevaisuudessa pitäisi pystyä määrittelemään tarkemmin, minkälaista aluepolitiikkaa Suomessa halutaan tehdä ja paljonko siitä ollaan valmiita maksamaan.

Mustread laski, että yksi työpaikka Kainuun Terrafamen kaivokselle on maksanut 300 000 euroa kappale.

Twitterissä käytiin keskustelua siitä, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kotimaakunta Pohjois-Pohjanmaa kostuu eniten kuntien valtionosuuksista.

Nämä ovat vain osa aluepolitiikan hintalapusta, jonka viivan alle kertynyttä summaa tuskin tietää kukaan.

Esimerkiksi maataloustukia arvioidessa pitäisi pystyä määrittelemään tarkemmin, mikä on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä ja mikä menee puhtaan maaseuturakkauden piikkiin.

Näin veronmaksajien olisi helpompi kertoa, mistä he haluavat maksaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: