Kolumni: Presidentinvaalien enemmistöt ja vähemmistöt - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Presidentinvaalien enemmistöt ja vähemmistöt – ”Yhdysvaltain lähihistoriasta ei löydy yhtä kaoottista vaalivuotta kuin vuosi 2020”

21.10.2020 6:00

Yhdysvaltain lähihistoriasta ei löydy yhtä kaoottista vaalivuotta kuin vuosi 2020.

Lähin vertailukohta on vuosi 1968. Silloin Richard Nixon nousi Vietnamin sodan ja suurkaupunkien rotumellakoiden repimän maan presidentiksi.

Republikaani Nixon lupasi äänestäjille lakia ja järjestystä. Sitä Donald Trump on myös tarjonnut lääkkeeksi maan ongelmiin. Ihaileehan Trump USA:n presidenteistä juuri Nixonia.

Nixon vetosi taitavasti äänestäjäkunnan konservatiiviseen ”hiljaiseen enemmistöön”. Trump on vedonnut enemmän omaan kannattajakuntaansa. He eivät ole enemmistö eikä heitä voi sanoa hiljaisiksi.

Liberaali amerikkalaismedia on jo julistanut demokraattien Joe Bidenin voittajaksi. Moinen ylimielisyys voi kostautua. Biden toki johtaa mielipidetiedusteluja paitsi kansallisesti myös useimmissa vaa’ankieliosavaltioissa.

Presidentti Trumpin kannatus ei ole mielipidetiedusteluissa ylittänyt 50 prosentin rajaa. Hänellä ei ole ollut päivääkään vastaajien enemmistön tukea presidenttikaudellaan. Vuodesta 1935 tehtyjen mielipidetiedustelujen historia ei tunne toista vastaavaa presidenttiä.

Toisaalta Trump on onnistunut säilyttämään tasaisesti yli 40 prosentin kannatuslukeman. Syyskuun lopussa se oli 46 prosenttia. Hän on yhtä suosittu kuin presidenttikautensa alussa.

Vertailun vuoksi: presidentti Barack Obaman kannatus vuoden 2012 syyskuussa oli 48 prosenttia. Silloin Obama nousi vaalivoittoon.

Ei ole vaikea veikata, että Joe Biden tulee saamaan enemmän ääniä kuin Donald Trump. Vaalien lopputulosta on paljon hankalampi ennustaa.

Voittoon ei tarvita äänestäjien enemmistöä. Valitsijamiesten enemmistö riittää.

Yhdysvallat on osavaltioiden muodostama valtioliitto. Osavaltiot ovat vain luovuttaneet valtaoikeuksiaan liittovaltiolle. Presidentinvaalien osavaltiokeskeinen järjestelmä heijastelee myös tätä lähtökohtaa.

Historiallisesti katsoen istuvalla presidentillä on etulyöntiasema. Vuodesta 1900 alkaen presidentti on ollut ehdolla uudelleenvalintaan 20 kertaa. Niistä 15 kertaa on päättynyt presidentin voittoon.

Vaalipäivän toinen jännitysmomentti on kongressivaalien tulos. Edustajainhuoneen enemmistö säilynee demokraateilla. Senaatin enemmistö on nyt republikaaneilla, mutta kisasta tulee tiukka. Senaatin vaalin tulos määrittää myös tulevan presidentin toimintamahdollisuuksia.

Kirjoittaja on projektipäällikkö ja filosofian tohtori Tampereen yliopistossa Porin yliopistokeskuksessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?