Uumaja
17. huhtikuuta aiheutti luultavasti rauhan ajan suurimman mediamylläkän Suomen puolustusvoimien ympärillä.
Kyse ei ollut jälkijättöisestä natojäsenyyteen heräämisestä, vaan NBA-tähti Lauri Markkasen, 25, astumisesta varusmiespalvelukseen.
Samalla portinavauksella, mutta melko lailla vähemmällä huomiolla, livahti kansalaisvelvollisuuttaan suorittamaan myös Kasperi Kapanen, 26.
”Ihan hyvä, että Lauri otti median haltuun tässä, niin sain olla rauhassa”, Kapanen sanoo hymyillen.
Utahin koripallomaestro on Kapaselle yhtä aikaa tuttu ja tuntematon.
”Emme olleet ikinä tavanneet, mutta sosiaalisessa mediassa on joskus laiteltu viestiä ja tsempattu toisiamme. Armeijaan menostakin viestiteltiin. On ollut hienoa seurata hänen uraansa.”
Lauri Markkasen astuminen varusmiespalvelukseen oli iso mediatapahtuma.
Markkasen alokasaikaa on seurattu suomalaismediassa suurennuslasin kera. Taannoin uutiskynnyksen ylitti hänen reilun 3 000 metrin tuloksensa Cooperin testissä. Markkanen juoksi kolme tonnia täyteen ja käveli loppuajan.
”En muista milloin viimeksi olisin sen juossut. Lauri oli kuulemma vetänyt sen ihan hienosti. En tiedä, paljonko minulla menisi. En ole kovin hyvä juoksija.”
Kolmannen polven maajoukkuekiekkoilija, 400 NHL-ottelun rajapyykkiä lähestyvä Kapanen ei ole ihan keskivertoalokas hänkään.
Virallisesti Kapanen astui palvelukseen puolitoista viikkoa sitten, mutta häipyi saman tien jääkiekkomaajoukkueen mukaan urheilukomennukselle.
”En muista milloin viimeksi olisin sen juossut. Lauri oli kuulemma vetänyt sen ihan hienosti. En tiedä, paljonko minulla menisi. En ole kovin hyvä juoksija.
”En ole vielä ollut yhtään yötä kasarmilla. Samana päivänä, kun lensin Suomeen, kävin ilmoittautumassa ja samalla todettiin, että lähden maajoukkueen mukaan. Tulin aamulennolla ja ehdin käydä parturissa ennen varuskuntaan menoa, St. Louis Bluesin hyökkääjä selvittää.”
”Kun kevään maajoukkuepelit ovat ohi, menen takaisin ja sitten se vasta alkaa kunnolla. Armeijan kamatkin saan vasta sitten.”
Entäs jos tämän(kin) kertainen leijonataival johtaa kultajuhliin? Onko sellaisia varten luvassa lisävapaita sotaväestä?
”Saa nähdä, kuinka käy. Sitten varmasti kommunikoidaan, että milloin pitää mennä takaisin palvelukseen”, Kapanen hymähtää.
Kapanen ei pidä ”kurkkusalaattiin” sonnustautumista kummoisenakaan päätöksenä, vaikka vuosien varrella moni ulkomailla urheilijan ammattia harjoittava on keplotellut itsensä asevelvollisuudesta ulos tavalla tai toisella.
Hän ei myöskään halua ottaa kantaa muiden tekemisiin tai asevelvollisuuteen ylipäätään, vaan kommentoi ainoastaan omaa päätöstään.
Kasperi Kapanen (kesk.) teki ikimuistoisen jatkoaikamaalin finaalissa Venäjää vastaan, kun Suomi voitti sensaatiokultaa U20-kotikisoissa Helsingissä 6.1.2016.
”Päätin, että nyt on hyvä hetki hoitaa tämä homma kun kausi päättyi näin aikaisin. Aiempina keväinä olen aina pelannut pudotuspelejä eikä tämä olisi ollut mahdollista.”
Inttijutut laittavat tunnetusti nuorten ja ehkä ennen kaikkea varttuneempien miesten sanansäilät heilumaan. Kapasen vanhat Kuopion kaverit ovat armeijansa käyneet jo vuosia sitten, mutta suurempaa kuittia tuoreelle alokkaalle ei ole toistaiseksi tullut.
”Ei oikeastaan, ovat ymmärtäneet tilanteeni. Mutta varmaan tulee Kuopion suunnalta viestiä sitten, kun oikeasti olen siellä”, Kapanen arvelee.
”Päätin, että nyt on hyvä hetki hoitaa tämä homma kun kausi päättyi näin aikaisin. Aiempina keväinä olen aina pelannut pudotuspelejä eikä tämä olisi ollut mahdollista.
Edellisille sukupolville armeija-aika sen sijaan on loputon suun pieksämisen runsaudensarvi. Niin myös Kasperin isoisälle Hannu Kapaselle, 72.
”Vaarilta tuli enemmän puukkoa kuin keneltäkään muulta! Ja hän kertoi hauskoja tarinoita omista armeija-ajoistaan. Milläköhän vuosikymmenellä se nyt sitten oli? Joskus vuonna nakki ja keppi”, Kasperi Kapanen naureskelee.
Viime viikon harjoitusotteluissa Tanskaa Vaasassa ja Porissa Kapanen ei vielä pelannut, mutta torstaina Uumajassa oli vuorossa paluu leijonapaitaan viiden vuoden tauon jälkeen ottelussa Ruotsia vastaan.
Edellisen kerran Kasperi Kapanen pelasi MM-kisoissa Tanskassa 2017. Suomen kisat päättyivät tappioon puolivälierässä.
Kaikesta näki, että nyt on NHL-pelaaja kaukalossa. Kamppailupelaaminen, riistot ja kiekon suojaaminen olivat korkealla tasolla. Mies itse ei tosin ollut alkuunkaan tyytyväinen.
”Oli vaikeaa. En ollut hetkeen päässyt pelaamaan, ja Euroopassa lätkä on erilaista. Huono peli minulta, onneksi joukkue voitti”, sanoi NHL:n runkosarjan päätöskierroksella kaksi viikkoa sitten edellisen ottelunsa pelannut Kapanen.
Leijonasydän kulkee suvussa verenperintönä. Toisen polven maajoukkuepelaajien määrä kasvaa koko ajan, mutta kolmannen polven pelurit ovat harvinaisia.
Kapasten kiekkosuku on ainutlaatuinen maailmassa, sillä Kasperin isä, NHL-legenda Sami Kapanen ja tämän isä Hannu Kapanen ovat kaikki MM-kisapelaajia. Lisäksi Hannun veli Jari Kapanen pelasi kolmet nuorten MM-kisat.
Sami veli, maalivahti Kimmo Kapanen, joka on nykyään ruotsalaisen Timrån urheilujohtaja, pelasi pitkän kansainvälisen uran. Hänen poikansa Oliver ja Konsta ovat pelanneet Nuorissa Leijonissa.
Kansainvälinen jääkiekon kunniagallerian Hockey Hall of Famen selvitysten mukaan Kapaset ovat ainutlaatuinen jääkiekkoperhe koko maailmassa: yhteensä kuusi maajoukkue- ja viisi arvokisapelaajaa ja peräti kolmessa sukupolvessa.
”On aika hienoa miettiä sitä noin. Leijonapaita on aina kunnia-asia. Niin monet kisat olen nähnyt, kun iskä on siellä pelannut. Tulee ihan kylmät väreet, kun miettii maajoukkuepaitaa.”
Edellisellä maajoukkuekomennuksella viisi vuotta sitten MM-Herningissä Kapasen komeat käsivarsitatuoinnit herättivät mediahuomiota. Niiden merkityksiä hän ei tuolloin paljastanut.
”En edelleenkään paljasta. Se pysyy salaisuutena.”
St. Louis Blues on Kapasen kolmas seura. St. Louisin kausi päättyi runkosarjaan. Kapanen teki 23 ottelussa 8+6=14 pistettä.
NHL:ssä kahdeksannen kautensa päättänyt Kapanen koki helmikuussa ensimmäisen kerran pelaajakaupan kesken kauden. Työnantaja vaihtui Pittsburgh Penguinsista St. Louis Bluesiin, joka on Kapasen uran kolmas NHL-seura.
”Se on erilaista kuin seuran vaihtaminen kesällä. Uusiin ihmisiin ja kuvioihin täytyy tottua tosi nopeasti. Vastaanotto oli todella hyvä ja joukkue on hieno. GM, valmentajat ja pelikaverit olivat sitä mieltä, että pelasin loppukauden hyvin. Odotan innolla ensi kautta”, Bluesin paidassa 23 ottelussa tehot 8+6=14 kerännyt Kapanen toteaa.
”St. Louis on hieno kiekkokaupunki. Vaikka nyt ei tullut menestystä, halli oli joka ilta täynnä ja yleisö elää hyvin mukana”, Kapanen kuvaa neljä vuotta sitten ensimmäistä Stanley cupiaan juhlinutta keskilännen kaupunkia.