Ässät on ollut kauden aikana yksi Liigan epätasaisimmista joukkueista. Ainakin siinä mielessä, että hyvän ja huonon suorituksen välinen ero on ollut valtava.
Huonot ottelut ovat johtuneet lähes poikkeuksetta siitä, ettei joukkue ole yltänyt henkisesti lähellekään riittävää tasoa. Kun tahto on jäänyt napsun verran vajaaksi, on se näkynyt kaukalossa rumasti. Joskus Niklas Rubin on pelastanut, läheskään aina ei.
Jatkossa Ässillä on edessä pelkkiä pudotuspelejä. Pelimäärää on mahdoton ennustaa tässä vaiheessa. Se pitäisi olla varmaa, että enää lataus ei jää kertaakaan vajaaksi.
Sen luulisi puolestaan tarkoittavan, että Ässien epätasaisuuden aika on nyt ohi. Edes sillä parhaalla latauksella Ässät ei ole suosikki pudotuspeleissä yhdessäkään ottelussa.
Se on kuitenkin varmaa, että Ässien yltäessä otteluissa parhaalle tasolleen, on joukkue ilkeä vastustaja ihan kenelle tahansa. Tarkoittaako se pitkää kevättä, kuten kymmenen vuotta sitten?
Ei se täysin mahdotonta ole.