Kommentti: Nämä kiroukset Leijonat murskasi – luvut kertovat olennaisen

Jääkiekon MM-kisojen isäntämaa oli voittanut mestaruuden käsittämättömästi vain kahdesti 36 vuoden aikana. Suomi mursi nyt tuon kirouksen ja nipun muitakin, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Vuonna 1986 Moskovassa MM-kisojen ykköstähtiä oli Neuvostoliiton Sergei Makarov (vas.), Igor Larionov ja Vladimir Krutov. Tampereella 2022 MM-finaalin ylivertainen kapellimestari oli Mikael Granlund.

30.5. 0:06

Ensimmäinen MM-mitali Suomessa järjestetyistä MM-kisoista. Toinen maa, joka onnistuu samalla kaudella voittamaan sekä olympia- että MM-kultaa. Neljännen kerran peräkkäin arvokisakultaa niin, että loppuottelussa on ensin jouduttu takaa-ajoasemaan. Kaikki yli 60 minuutin mittaisiksi venyneet finaalinsa Leijonat oli tähän mennessä hävinnyt.

Joukkue teki Tampereen lentävän lähdön saaneessa areenassa monenlaista jääkiekkohistoriaa, mutta ennen kaikkea se liittyi nyt siihen todella pieneen porukkaan, joka kuluneiden 36 vuoden aikana on napannut täyspotin omista MM-kisoistaan.

Ajallista perspektiiviä kuvannee se, että vuonna 1986 mestaruuden voittanut Neuvostoliitto-niminen valtio siirtyi ajasta ikuisuuteen jo noin 30 vuotta sitten. Pian Moskovan kisojen jälkeen maailmalla mentiin katsomaan joukolla Top Gun -nimistä elokuvaa – sitä ensimmäistä ja alkuperäistä.

Ennen sunnuntaita jääkiekon MM-kisojen isäntämaa oli voittanut kisansa kerran sen jälkeen, kun Tom ”Maverick” Cruise (oik.) ja Val ”Iceman” Kilmer mittailivat egojaan vuonna 1986 levitykseen tullessaan leffaklassikossa.

Suomen tämän kevään MM-pelaajista olivat tuolloin syntyneet Marko Anttila, Juuso Hietanen ja iäkkäimpänä Valtteri Filppula. Hän oli 1,5-vuotias, kun Suomi Luzhniki-hallissa sähläsi Ruotsia vastaan mitalisaumansa ja otti sen jälkeen Neuvostoliitolta pataan 0–8.

Seuraavan kerran temppu onnistuikin sitten 2013 Tukholman Globenissa Ruotsilta, mutta kyseiset kisat muistetaan länsinaapurissa ehkä paremmin 2,5 miljoonan euron katastrofaalisesta talousturskasta.

Sitten on ollut 33 muuta turnausta, joissa isäntämaa on hamunnut isoa kimpaletta turhaan, joskus syystä ja joskus toisesta. Kohtuuden nimissä on todettava, että näistä kisoista vain runsas puolet, 18 turnausta, on järjestetty maissa, joille MM-kultamitalien voittaminen on ollut vähintään jonkinlaista realismia. Esimerkiksi Suomen kisoja vuonna 1991 tai Latvian kisoja 2006 – esimerkinomaisesti ja kaikella kunnialla – ei ole syytä laskea joukkoon mukaan.

Jos Suomi olisi 3. erän hiuksia nostattaneen lopun jälkeen kyykännyt hopeamitaleille, isäntämaa olisi voittanut jääkiekon MM-kisansa vuodesta 1986 vain 5,7-prosenttisesti. Nyt Leijonat pompautti lukeman laakista 8,3:een.

Omista valinnoistaan kansainvälisestä urheilutoiminnasta sivuun työnnetyn Venäjän poissaolo tietenkin kohensi Suomenkin mahdollisuuksia.

Ruotsi – vuosikerta 2006 – ei enää ole ainoa maajoukkue, joka on samalla kaudella voittanut ensin olympia- ja perään MM-kultaa. Ei onnistunut edes Neuvostoliitolta.

NHL:n mestaruutta eli Stanley Cupia pidetään jopa vaikeimmin voitettavana urheilupalkintona, minkä tietää erityisen hyvin Leijonien tyylikäs kapteeni Filppula.

Mutta kun jääkiekon MM-kisojen tuloksia isäntämaiden osalta vertaa muihin, maailmalla levinneempiin, joukkueurheilumuotoihin, epäsuhta suorastaan pomppaa silmille. Vaikkei lajeja arvokisasykliltään ja kisaisännyyksien jakomekaniikaltaan aivan yksi yhteen tietenkään voi verrata.

Seuraavat tunnusluvut avannevat ainakin jonkin verran sitä, miten kovaan temppuun Suomi Nokia-areenassa venyi.

3–1-,maalin täräyttäneen Joel Armian naama ei kaukaa viisaasti mennyt muiden juhliessa vehnäselle, vaikka täysosumassa oli sillä hetkellä jo ratkaisun makua.

Lentopallon miesten MM-kisat on järjestetty lajin historiassa 19 kertaa, ja isäntämaa on voittanut neljästi eli yli 21-prosenttisesti.

Koripallon MM-kullasta on pelattu 19 kertaa, ja kisaisäntä on nostanut pytyn kolmesti eli lähes 16 prosentin todennäköisyydellä.

Käsipallon MM-kulta on heitetty jakoon 27 kertaa, ja seitsemästi kotiyleisön riemuksi – mestaruusprosentti peräti 26.

Suomi on nyt viidesti ja pelkästään päävalmentaja Jukka Jalosen alaisuudessa neljästi voittanut miesten jääkiekon arvokisakultaa. Vain ensimmäisellä kerralla, Tukholman Globenissa 1995 Curt Lindströmin alaisuudessa, Suomi ei voittanut finaalin kolmatta erää.

Jalosen aikakauden neljässä voittoisassa finaalissa Suomi taas on vienyt kaikki kolmannet erät yhteismaalierolla 11–2. Jos voivat kuvat kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, niin joskus voivat numerotkin.

Ja vielä:

Tampereelta ilman mitalia poistunut USA on eräänlainen kummajainen miesten kansainvälisessä jääkiekossa. Maa ei ole kertaakaan pelannut MM-kisojen loppuottelussa, mutta sen sijaan peräti kahdesti verrattomasti kovempien turnajaiusten eli sekä Maailmancupin että NHL-olympiaturnauksen huipennuksessa.

USA:n kiekkolegendoista Mike Modano on voittanut Maailmancupin ja Stanley Cupin. Vuonna 2005 Itävallassa hänenkään läsnäolonsa ei siivittänyt Yhdysvaltoja MM-finaaliin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut