Sveitsi on nyt jääkiekkoilijan paratiisi, yksi kommentti tiivistää kaiken

Vain Ruotsin SHL voi kilpailla palkoissa Sveitsin pääsarjan kanssa. ”Sveitsistä ja Suomesta ei voi puhua samana päivänä", sanoo agentti Simo Niiranen.

Tässä juhlitaan maalia porukalla, jolle Sveitsin liiga on tuttu. Valtteri Filppula (vas.) ja Sami Vatanen (oik.) pelasivat Sveitsissä viime kauden. Toni Rajala on pelannut maassa jo pitkään ja Mikko Lehtonen lähtee Sveitsiin ensi kaudeksi.

22.5. 12:00

Tampere

Onko Sveitsi jääkiekkoilijan paratiisi?

Suoraan esitetty kysymys tuntuu ensin hämmentävän Leijonien kapteenin Valtteri Filppulan, mutta nopeasti keskushyökkääjän suusta alkaa valua kehuja maan olosuhteista.

Samaa kehutulvaa kuulee Sami Vatasen suusta. Vuosi sitten kummatkin menivät pelaamaan Geneve-Servetteen. Filppula meni edeltä, ja pian soi Vatasen puhelin.

”Filppula soitteli ja kyseli olisiko kiinnostusta mennä sinne”, Vatanen kertoo.

Ja kyllähän se kiinnosti. Samoin kiinnosti tänä keväänä esimerkiksi puolustaja Mikko Lehtosta Sveitsiin siirtyminen ensi kaudeksi. Sama suunta on myös muun muassa Lukon tähtipuolustajalla Vili Saarijärvellä sekä Ruotsin mestaruuden voittaneella raumalaiskasvatilla Jesse Virtasella.

Syitä Sveitsin kehumiseen on monia. Ensiksikin Sveitsi korkean elintason maa, jossa on upea luonto. Sveitsin liiga tarjoaa myös kovatasoisia pelejä.

Lisäksi pelipaikkojen välimatkat ovat lyhyet, jolloin pelaajille jää enemmän vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia viettää perheen kanssa.

Sveitsi on pinta-alaltaan noin kahdeksasosan Suomesta.

Pelaajien kotimaasta lohkaistu Sveitsin kokoinen pala käsittäisi kuta kuinkin Uudenmaan, Hämeen, Satakunnan ja Pirkanmaan.

”Käytännössä aina ehtii yöksi omaan kotiin nukkumaan”, sanoo Lehtonen.

Lehtonen on lähdössä Sveitsiin Zürichiin ensi kaudeksi. Joukkue teki kiinnostuksensa selväksi ja asiat etenivät sopimukseen asti nopeasti toukokuussa.

Pelaajien kehuja kauden aikaisesta kotimaastaan ei tietenkään voi pitää yllättävänä. Kukapa purisi ruokkivaa kättä, etenkään tilanteessa, jossa KHL on pudonnut vaihtoehdoista pois Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia.

Perusteitakin löytyy, sanoo pelaaja-agentti Simo Niiranen. Lyhyisiin pelimatkoihin tiivistyvä vapaa-ajan sujuvuus heijastuu moneen asiaan.

”Eihän se tärkein syy Sveitsin suosiolle missään nimessä ole, mutta se on osa elämänlaatua ja kokonaisuutta. Kun matkustetaan vähemmän, on paljon enemmän aikaa perheelle, kehonhuollolle ja levolle. Nämä kaikki näkyvät parempina peliotteina”, Niiranen sanoo.

Viime kaudella Sveitsissä myös pelattiin hieman vähemmän kuin Suomessa. Runkosarjassa pelattiin 52 peliä Suomen 60 ottelua vastaan.

Mikko Lehtonen siirtyy KHL-liigasta Zürich Lionsiin.

Mutta ammattilaisurheilussa tärkeimmäksi syyksi nousee silti raha.

Niirasen mukaan Sveitsin pystyy haastamaan palkoissa vain Ruotsin pääsarja SHL. Kaikissa muissa sarjoissa palkkataso jää kauas jälkeen.

Niiranen on arvioinut korvaustasoa julkisuudessa aiemmin, ja esimerkiksi viime vuonna hän sanoi Iltalehdelle, että kovimmat palkat Sveitsissä ovat ennen veroja jopa 800 000 euroa, kun Suomessa oltiin yltämässä suurimmillaan 250 000 euroon.

Yksi kommentti tiivistää eron.

”Sveitsistä ja Suomesta ei voi puhua samana päivänä”, Niiranen sanoo.

Koronapandemia on silti jättänyt jälkensä myös Sveitsiin, mutta ero Suomeen on silti valtava.

”Sveitsissä on tultu 20–30 prosenttia palkoissa alas koronan aikana. Ei ole ihan niin kovia palkkoja kuin ennen sitä.”

Osansa on myös tarjonnalla. Sveitsi on kiinnostanut pelaajia jo vuosikymmeniä, ja KHL:n jälkeisenä aikana Sveitsiin olisi silti haluamassa valtava määrä pelaajia, jotka lähtevät Venäjältä.

Jonkin verran lisäpaikkoja tuo se, että ulkomaalaisia on Sveitsissä ensi kaudella enemmän kuin ennen.

Tähän asti sarjassa on voinut pelata neljä ulkomaalaista joukkuetta kohden, ensi kaudesta alkaen kuusi. 14 joukkueen sarjassa se tietää 84 paikkaa ulkomaalaispelaajille.

Jonkin verran enemmän, jos joku seura päätyy pyörittämään useamman ulkomaalaisen järjestelmää ja istuttamaan ulkomaalaispelaajaa osittain katsomossa.

Maassa pelaa myös puolustaja Santeri Alatalon tapaisia pelaajia, jotka ovat niin sanottuja Sveitsin kiekkokansalaisia. He ovat esimerkiksi pelaajia, jotka ovat pelanneet maassa junioreina ja siksi heitä ei lasketa joukkueen ulkomaalaiskiintiöön.

Silti tilanne on selvä. Niiranen sanoo, että Sveitsissä on nyt ostajan markkinat. Paikkoja on tarjolla useampia, mutta noin 20 jäljellä olevaan ulkomaalaisen pelaajan paikkaan voi olla parisataa ehdokasta.

Vaatimustaso pysyy korkealla, vaikka seurat olisivat liikkeellä tiukempien kukkaron nyörien kanssa.

”Seurat saavat laadukkaita pelaajia halvemmalla. He valitsevat pelaajan, tarjoavat sopimusta ja sanovat, että ota tai jätä. Laadukkaita vaihtoehtoja löytyy.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut