Timo ”Juti” Jutila näyttää mailallaan, mitä kohti jääkiekkoa piti lyödä, jotta se osui ylämummoon Koulukadun tekojäällä Tampereella.

Ylämummon alkuperä – näin suosikkisana syntyi

Kiekkolegenda Timo Jutila nappasi ylämummo-termin käyttöönsä lasten pihapeleistä ja toi sen elävänä kiekkokieleen. Suomen ensimmäisellä tekojääradalla Koulukadun kentällä ylämummoon tähdättiin kuitenkin jo kauan ennen Jutilaa.


17.4. 10:00

Tampere

Kaija Koo kysyy laulussaan: kuka keksi rakkauden? Mutta kuka keksi jääkiekkoon ylämummo-termin? Koko kansan tietoisuuteen sen toi aikanaan Timo Jutila.

Asian selvittämiseksi on mentävä Tampereelle, Jutilan synnyinkaupunkiin.

Olemme sopineet treffit Koulukadun kentälle, jossa on Suomen ensimmäinen tekojäärata. Se valmistui vuonna 1956. Tarkoituksena on, että Jutila lyö muutaman kiekon maalin vasempaan yläkulmaan, siis ylämummoon.

Jäälle ei kuitenkaan ole enää tänä keväänä menemistä. Kevätaurinko on sulattanut jään sohjoksi ja vesivelliksi. Maalitkin on viety kesäsäilöön.

Jutila tulee paikalla jääkiekkomailan kanssa, kuten oli sovittu. Edellisiltana ”Juti” sanoi puhelimessa, ettei hänellä ole enää jääkiekkoja: tuo niitä tullessasi. Nyt jääkiekot jäävät kassiin.

Vaikka jäälle ei pääse, tarina ylämummosta elää. Jutila sanoo kuulleensa sen ensi kertaa lasten pihapeleissä.

”Poikani Eero pelasi kolmen kaverinsa kanssa jääkiekkoa pihalla. Eero tuli huutamaan, että isä: vehkeet päälle ja maaliin! Pitää olla tasajaot”, Jutila kertoo.

Hän puki päälleen toppa-asun ja päähän pipon. Vasempaan käteensä Jutila otti pesäpalloräpylän.

”Eero syötti kiekon naapurin pojalle, joka laukoi sen räpyläni ohi vasempaan ylänurkkaan. Kaikki huusivat, että ’ylämummo’. Itseänikin alkoi naurattaa ihan hervottomasti, että olipas hyvä tokaisu lapsilta.”

Jutila alkoi käyttää termiä MTV3-kanavan Hockey Night -lähetyksissä, joissa hän oli kommentaattorina vuosina 1995–2005.

”Sitä tuli sitten kyllä käytettyä, mutta itse en sitä keksinyt”, Jutila nauraa.

Tiesitkö, mistä pojat olivat sen kuulleet, vai olivatko he sen itse keksineet?

”Ajattelin, että lasten suusta kuulee kaikenlaista.”

”Minä olen ollut täysin pimennossa siitä, että se on lähtenyt täältä Koulukadulta.”

Vanha jugend-talo toimi ruotsinkielisten vanhainkotina vuosina 1905–1983. Talon nimi on De Gamlas Hem. Koulukadun kentältä oli näkymä suoraan vanhainkotiin. Nyt rakennuksessa on Pirkanmaan musiikkiopisto.

On ylämummon syytä, että seisomme sohjossa juuri Koulukadulla. Tämä on ylämummon syntypaikka.

Ylämummo ei nimittäin ole mikä tahansa ylänurkkaveto. Koulukadun kentällä Pyhäjärven puoleisen maalin vasenta ylänurkkaa kutsuttiin ylämummoksi.

Se liittyi legendaarisen kentän takavasemmalla olevaan keltaiseen jugend-taloon, jossa sijaitsi aikanaan ruotsinkielinen vanhainkoti De Gamlas Hem.

Tamperelaisilla De Gamlas Hem vääntyi ”mummokoriksi”, kun kori, koppa ja koti sana menivät iloisesti sekaisin. Vanhainkodin edustalla olevaa Koulukadun kenttää alettiin kutsua Mummokopaksi.

Alkuperäinen ylämummo on siis juuri tuon Mummokopan kentän puoleinen maalin yläkulma.

Rakennus valmistui vuonna 1905. Talo toimi vanhainkotina vuoteen 1983 saakka, kunnes se siirtyi toisiin tiloihin. Nykyään rakennus on Pirkanmaan musiikkiopiston käytössä.

Kun Koulukadun tekojäärata valmistui, sieltä oli ilmeisen esteetön näky suoraan De Gamlas Hemiin. Sitä kohti kun tähtäsi, maalivahti oli yleensä voimaton.

Nyt kuuset varjostavat näkyvyyttä, joten enää ei voisi varmuudella sanoa, menisikö kiekko täsmälleen ylämummoon vai ei.

Koulukadun kentällä viisivuotiaasta asti pelannut tamperelaisnäyttelijä Ilkka A. Jokinen vahvisti ylämummo-tarinan Ylelle tammikuussa 2015. Ylämummon etymologia on kerrottu myös tamperelaisesta liikemiehestä Poju Zablodowiczista kertovassa kirjassa.

”Minulla on ollut täysin pimennossa, että se on lähtenyt täältä Koulukadulta”, Jutila sanoo

Omasta lapsuudestaan hän muistaa tulleensa ensi kerran Koulukadulle kuusivuotiaana linja-autolla.

”Annoin bussikuskille äitini kirjoittaman lapun, jossa luki, että poika jää pois Aleksanterinkadun pysäkillä. Siitä osasin kävellä Koulukadulle. Täällä alettiin heti tehdä jäätä, kun vähän kylmeni, ja pelattiin niin pitkään kevääseen, että jää suli, kuten nyt”, Jutila kertoo.

Jutilan lapsuudessa pelattiin paljon ulkojäällä. Kun ilta pimeni Tesomassa, Jutila siirtyi kavereineen Koulukadulle, jossa kenttämestari piti pitkään valoja päällä.

”Heti kun täällä oli vapaata tulimme aina kyyläämään, päästäänkö jäälle. Tämä on aivan fantastinen paikka ja iso pala suomalaisen jääkiekon historiaa. On paljon hienoja muistoja. Talvella ei ollut pakkasrajoja.”

Koulukadulta Jutilan isä vei hänet Hakametsän jäähalliin, jossa hän näki Tapparan pelaajia. Siellä syntyi elinikäinen rakkaus Tapparaan, jossa hän voitti puolustajana viisi Suomen mestaruutta vuosina 1982–1988.

Hallin kuudennessa kerroksessa on Ylämummo-niminen aitio.

Timo ja Satu Jutila yrityksensä aition katsomotiloissa. Aitiossa on paikat 60 hengelle.

Paitsi tarinana ylämummo elää myös Tampereen uudessa jäähallissa Nokia-areenassa.

Hallin kuudennessa kerroksessa on Ylämummo-niminen aitio, jota Jutilan ja hänen vaimonsa Sadun yritys JetSetClub Oy pyörittää. Ylämummo-aitio on niin sanottu perusaitio, jonne mahtuu parikymmentä ihmistä.

Jutilan yhtiön varsinainen oma aitio hallin neljännessä kerroksessa tarjoaa sen sijaan hulppeat tilat ja jäänäkymät 60 hengelle. Kaikkiaan hallissa on 63 aitiota.

Jutiloilla on hallin kanssa yhdentoista vuoden vuokrasopimus aitiosta. Kolme vuotta sitten allekirjoitettu sopimus kattaa kaikki hallissa sinä aikana järjestettävät tapahtumat konserteista urheiluun ja vaikka koirien agilitykisoihin.

”Hevosetkin hyppivät täällä varmasti kilpaa jossain vaiheessa. Pelkän jääkiekon takia en olisi lähtenyt mukaan”, 58-vuotias Jutila sanoo.

”Tämä ei ole pelkkä lätkäaitio, vaan pitkän linjan juttu”, Satu Jutila vahvistaa.

Pariskunta asuu Klaukkalassa, jonne Jutilat palaavat usein vasta puoliltaöin, kun aitio on taas siivottu ja odottaa seuraavaa iltaa.

”Saunaan, iltapalaa ja nukkumaan”, Jutila sanoo.

Jääkiekon MM-kisojen aikana Jutilan aitio täyttyy jokaisena Suomen ottelupäivänä. Myös välieräottelut ja finaalipäivä on myyty loppuun.

Aitiopalveluiden lisäksi JetSetClubilla on erillinen palvelu vip-asiakkaille.Jutilan yhtiö on myynyt 2  000 vip-lippua toukokuun MM-kisoihin.

”Sanoin jo neljä vuotta sitten Sadulle, että Suomen otteluiden liput vuoden 2022 MM-kisoissa loppuvat kesken. Kuinka oikeassa olinkaan”, Jutila sanoo ja esittelee aitiotaan.

Hän kertoo suunnitelleensa aitiobisnestä kuusi vuotta. Oppia on haettu Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta NHL:stä, lähinnä New York Rangersin aitiotiloista. Ulkomailla Jutila on pelannut ammattilaisena muun muassa Sveitsissä, Ruotsissa ja NHL-seura Buffalossa.

”Työni painopiste on tässä aitiossa. Juttelen mukavia ennen pelejä ja kerron hallista. Olen itse paikalla kaikissa Tapparan peleissä ja myös Ilveksen otteluissa, jos pyydetään. Aina on pyydetty.”

Ylimääräisenä herkkuna olisi, jos Tappara ja Ilves pelaisivat jääkiekon Suomen mestaruudesta.

”Paikallisfinaali olisi aika kanuuna tälle kaupungille”, Jutila sanoo.

”Koulukadun kenttä on iso osa suomalaista jääkiekkohistoriaa”, Timo Jutila sanoo.

Ennen kuin illan yritysvieraat saapuvat aitioon katsomaan Tapparan ja KooKoon jääkiekon välieriä, Jutila palaa vielä muistoissaan taaksepäin.

Kun Jutila palasi jälleen kerran jääkiekkovarusteidensa kanssa Koulukadun tekojääradalta, hän osallistui lätkäkorttikisaan. 1970-luvulla pikkupojat keräsivät lätkäkortteja, joissa oli sen ajan suosikkipelaajia.

Lätkäkorteista Jutila löysi tulevat idolinsa Tapparassa: Lasse Oksasen, Pekka Marjamäen ja monet muut pelaajat.

Jutila voitti lätkäkorttikisassa neljä lippua Itä-Saksa–Puola-otteluun jääkiekon MM-kisoihin, jotka pelattiin vuonna 1974 Helsingissä. Sinne mentiin isän kanssa.

Muistikuvan innoittamana Jutila kutsuu Tesoman koulusta aitioonsa 45 alakoululaista ja kaksi heidän opettajaansa 18. toukokuuta pelattavaan Latvia–Norja-peliin.

”Tarjotaan mehut ja hodarit. Pientä hyväntekeväisyyttä. Joukossa pitää olla myös tyttöjä. Ei riitä, että harrastaa vain jääkiekkoa. Teemoina ovat kiusaamisen torjunta, reippaus ja hyvä käytös.”

Timo Jutila

Timo Jutila

  • Syntynyt jouluaattona vuonna 1963 Tampereella.

  • Jääkiekkoilija, puolustaja.

  • Olympiapronssia vuonna 1994.

  • Maailmanmestaruus vuonna 1995, kaksi MM-hopeaa vuosina 1992 ja 1993.

  • Suomen mestaruus vuosina 1982, 1984, 1986, 1987 ja 1988.

  • Sveitsin mestaruus vuonna 1997.

  • MM-kisojen All Stars -puolustaja vuosina 1992, 1994 ja 1995

  • Maajoukkueen joukkueenjohtajana MM-kultaa vuonna 2011. MM-hopeaa vuosina 2007 ja 2014. MM-pronssia vuosina 2006 ja 2008. Olympiahopeaa vuonna 2006. Olympiapronssia vuosina 2010 ja 2014.

  • Aitiopalveluita myyvän JetSetClubin omistaja ja perustaja vaimonsa Satu Jutilan kanssa vuodesta 2015 alkaen.

  • Edellisestä avioliitosta kolme aikuista lasta.

  • Harrastaa golfia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut