Porilaisten sukujuurien NHL-legenda paljastaa, miten miljoonia tienaavat pelaajat ajautuvat taloudellisiin ongelmiin

Harvinaisen neljän mestaruuden kokoelman saavuttanut Chris Pronger juhli aikoinaan Teemu Selänteen kanssa Stanley cupin voittoa.

Chris Pronger voitti kahdesti olympiakultaa. Kuva Vancouverin olympialaisista vuodelta 2010.

6.4. 11:08

Kaksimetrinen puolustajajärkäle Chris Pronger kuuluu siihen pieneen jääkiekkoilijoiden ryhmään, joka on saavuttanut eräänlaisen neljän mestaruuden grand slamin: Stanley cupin, olympiavoiton, maailmanmestaruuden ja nuorten maailmanmestaruuden.

Olympiavoittoja Prongerilla on kaksi (2002 ja 2010). MM-kultaa hän voitti Suomessa vuonna 1997.

Prongerilla on suomalaisia sukujuuria, sillä hänen lapsena Kanadaan muuttanut äitinsä Eila on kotoisin Porista.

Kanadalainen Pronger pelasi 20 vuotta NHL:ssä ja arvioi olleensa yksi kaikkien aikojen kovapalkkaisimmista pelaajista.

Maanantaina 47-vuotias Pronger julkaisi Twitterissä viestiketjun, jossa hän valotti sitä, miten jääkiekossa ja ylipäätään ammattialaisurheilussa edes miljoonatienestit eivät välttämättä takaa toimeentuloa uran jälkeisessä elämässä.

Prongerilla on näkemys, että yli puolella ammattiurheilijoista on taloudellisia ongelmia uran päättyessä.

Yhtenä ongelmana Pronger pitää sitä, että hänen mukaansa moni urheilija viettää liian tuhlaavaista elämää uran alkuvaiheessa ja luulee, että rahat riittävät ikuisesti.

”Eivät ne riitä. Olemme vain yhden loukkaantumisen päässä uran loppumisesta. Aina”, kirjoittaa Pronger, joka vuonna 2007 juhli Stanley Cupin voittoa samassa Anaheim Ducksin joukkueessa Teemu Selänteen kanssa.

Hän kertoo saaneensa 18-vuotiaana miljoonan dollarin bonuksen sopimuksen allekirjoittamisesta vuonna 1993 Hartfordin kanssa.

”Sellainen on valtava summa nuorelle aikuiselle. Valtava! Sen merkityksen ymmärtäminen oli vähintäänkin pelottavaa. Minulla oli onneksi hyviä mentoreita heti alkuvaiheessa.”

Pronger arvioi, että NHL:n mediaanipalkka on nykyään noin kaksi miljoonaa dollaria vuodessa, yli kuusinkertainen verrattuna siihen, mitä se oli hänen aloittaessaan NHL-uransa.

Prongerin mukaan veroihin saattaa mennä yli puolet palkasta. Sen lisäksi maksetaan korvausta muun muassa pelaaja-agentille. Sitten on asumiseen liittyviä kuluja.

”Urheilijalla voi helposti kulua 20 000 dollaria kuukaudessa. Kun keskimääräinen ura kestää neljä kautta, urheilijalla voi olla sen jälkeen säästössä 2–3 miljoonaa. Mutta kun kulutustottumukset ovat jo muodostuneet, muutaman vuoden päästä tulee ongelmia. Mielestäni tämä on melko optimistinen skenaario”, Pronger kirjoittaa.

Pronger kertoo kuulleensa tarinoita urheilijoista, jotka ovat panneet sileäksi miljoona dollaria strippiklubilla.

”Tiedän kaverin, joka sai kaksi miljoonaa dollaria allekirjoituspalkkiona. Hän osti välittömästi autoja 400 000:lla ja upotti puolitoista miljoonaa ostamalla äidilleen talon. Hän ei vain muistanut, että tuloista pitää maksaa veroa.”

Toisena ongelmana Pronger näkee sen, että miljoonia tienaavien urheilijoiden ympärillä alkaa pyöriä hyväksikäyttäjiä ja höynäyttäjiä.

Prongerin mukaan kovapalkkaisia urheilijoita taivutellaan usein palkkaamaan taloudellinen edunvalvoja.

”Tämä merkitsee sitä, että he eivät enää kontrolloi rahojaan.”

Kolmas ongelma on Prongerin mielestä se, että monet pelaajat joutuvat kaveripiirinsä maksumiehiksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rahan lainaamista lapsuudenkavereille puhumattakaan laskujen maksamisesta viihteellä.

”Tämä on toinen vaarallinen ansa. Meidän pitäisi olla varuillaan ja sanoa ei, mutta se on aina vaikeaa”, Pronger sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut