Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi seurasi 22. maaliskuuta peliä Tapparan aitiosta uudella Nokia-areenalla.

Tampere nosti riman korkealle

Tampereen uusi Nokia-areena ja unelmafinaalin mahdollisuus Tapparan ja Ilveksen välillä hullaannuttivat tamperelaisen kiekkoväen. Arki-illan yleisömäärä ylittää komeasti 9 000:n, mutta se on vasta viikon kolmanneksi paras.

Tampere

Kun Liigan päätöskierroksen otteluun Tapparan ja Ässien välillä on aikaa puolisen tuntia, ihmisvirta Tampereen keskustassa kulkee tasaisesti kohti areenaa.

Isäntäjoukkue on voitolla nappaamassa runkosarjan voiton. Porilaisvastustaja jää tällä kertaa viimeiseksi. Yleisömääräksi arkisena tiistai-iltana ilmoitetaan 9 236.

Komea määrä ei edes mahtuisi mihinkään muuhun nykyiseen liigahalliin Turkua lukuun ottamatta. Mutta Tampereella määrä on vasta kolmanneksi suurin viikon aikana. Edellisellä viikolla lauantain Ilves–KalPa-ottelu veti 10 609 katsojaa ja perjantain Tappara–Kärpät 10 180 katsojaa.

Tampereella on käynnissä kiekkobuumi. Kiekkoperinteiden lisäksi kunnossa ovat tällä hetkellä menestys ja olosuhteet. Runkosarjan voittaneen Tapparan lisäksi Ilves sijoittui kolmanneksi. Pelipaikkana kaksikolla on uudenkarhea Nokia-areena.

”Ei kai se väärin ole sanoa, että tämä on Euroopan hienoin areena. Tämä nostaa riman Liigassa aika korkealle”, sanoo Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, joka oli paikalla palkitsemassa runkosarjavoittajaa.

Liigassa ehti kulua yli 20 vuotta edellisestä kerrasta, kun joukkue pääsi täysin uuteen areenaan.

Nyt 51-vuotias Kallioniemi pelasi hieman alle 30-vuotiaana puolustajana lappeenrantalaisen SaiPan puolustajana, kun Espoossa vietettiin uuden areenan avajaisia vuonna 1999.

Uuden areenan aukeaminen osui Kallioniemen pestin loppupuolelle. Hän on pian jättämässä tehtävänsä. Uutena toimitusjohtajana aloittaa Kati Kivimäki, joka johtaa tällä hetkellä Triplan kauppakeskusta.

”Jos on hieno halli täynnä yleisöä ja huikea fiilis, silloin ydintuote on hieno ja sitä kelpaa esitellä.”

Varsinaista testamenttia seuraajalleen Kallioniemi ei innostu antamaan. Siihen hän uskoo, että paikalle tulevalla yleisöllä on tulevina vuosinakin sarjalle valtava merkitys, vaikka seuraaminen leviää myös digitaalisiin kanaviin. Tampereen asema yleisöveturina auttaa Liigaa pandemia-ajasta toivuttaessa.

”Ytimessä on yhä kotiottelutapahtuma. Jos on hieno halli täynnä yleisöä ja huikea fiilis, silloin ydintuote on hieno ja sitä kelpaa esitellä. Se on kokemus, johon halutaan tulla takaisin ja kiinnittyä.”

Seurojen toimitusjohtajista Tapparan Mika Aro ottaa virkaveljeään Ilveksen Risto Jaloa vahvemman kannan siihen, voiko Tampereen julistaa Suomen jääkiekkopääkaupungiksi.

”Kyllä me olemme sitä mieltä, että Tampere on kiekkopääkaupunki. Toivotaan, että kilpailijoita tulee. Tampereen asema johtuu siitä, että meillä on kaksi vahvaa seuraa ja vahva kilpailemisen kulttuuri. Sen kuulee kyllä kaupungilla, jos joku on sitä mieltä, että Ilves tekee jonkin asian paremmin”, Aro sanoo.

”Minä olen huono julistamaan mitään. Julistakoot muut”, Jalo tuumaa.

Joulukuun alusta käynnistynyt areena-aika on ollut seurojen näkökulmasta opettelua, mutta yleisömääriin ollaan tyytyväisiä. Aron mukaan Tappara on pääsemässä tällä kaudella voitolliseen tulokseen. Jalo sanoo, että tulosta on vaikea arvioida etukäteen esimerkiksi koronatukien osalta, mutta Ilves on selvinnyt hyvin.

”Areenan alkukuukausista saisi varmaan kirjan, mutta ei Hakametsää enää ikävä ole ollut, sen jälkeen kun jäähyväiset jätettiin. Meillä on upea kotiareena nyt, ja olemme tulleet tälle ja tuleville vuosikymmenille kerralla.”

Tapparan fanikatsomossa tuuletettiin 22. maaliskuuta.

Kallioniemi sanoo, että muiden Liiga-seurojen kannalta ajateltuna Tampere nostaa vaatimustasoa. Tulovirrat kasvavat, kun parhaimmillaan peleissä on käytössä yli 10 000 jakkaraa.

”Tampereella seuroilla on nyt paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa. Se ajaa muiden seurojen näkökulmasta kilpailua. Kilpailu kovenee, ja pitää tehdä asioita fiksusti.”

Yleisömäärien erojen paisuminen herättää kysymyksen, voiko Liigaan syntyä kahtiajako, joka kasvaa liian suureksi.

”Pitkän päälle voi olla vaikeaa haastaa, jos kaverilla käy viisi kertaa enemmän yleisöä kuin itsellä. Totta kai se on merkittävä ero. Jokainen seura joutuu omalla tahollaan miettimään, miten pärjätään.”

”Kyse on siitä, montako jääkiekko-organisaatiota pystyy kohtalaisen pienessä maassa ja kohtalaisen pienessä kansantaloudessa operoimaan uskottavasti.”

Erojen kasvaminen tuskin vaimentaa puheita Liigan joukkuemäärästä tulevaisuudessa. Kallioniemi ei asiaan ota kantaa vaan muistuttaa asian kuuluvan Liigan osakaskokoukselle.

Hän kuitenkin muistuttaa, että viimeksi nousseista joukkueista KooKoo on pystynyt sijoittumaan vahvasti jo muutaman viime kauden, Jukurit taisteli tällä kaudella loppuun asti jopa runkosarjan voitosta ja Sport on ollut yksi joukkueista, jotka ovat saaneet kehitettyä kotihallinsa olosuhteita rutkasti.

”Itselläni on tausta pienemmässä seurassa, ja olen ajatellut oleelliseksi sen, että seurayhteisö uskoo kaiken olevan mahdollista, kun kaikki onnistuu. Meillä on ollut yllättäjämestareita viime vuosina”, Kallioniemi sanoo.

”Kyse on siitä, montako jääkiekko-organisaatiota pystyy kohtalaisen pienessä maassa ja kohtalaisen pienessä kansantaloudessa operoimaan uskottavasti.”

Jos Tampereen seurojen lähihistoriaa katsoo, seurat ovat kulkeneet varsin erilaisen tien sarjan kärkeen.

Tappara on sarjan kiistaton kestomenestyjä. Vuosina 2013–2018 Tappara oli joka kerta finaaleissa ja voitti kaksi mestaruutta.

Ilveksellä edellinen mitalikin on jo yli 20 vuoden takaa, pronssi keväältä 2001. Sen jälkeen seura on nähty karsimassa paikastaan Liigassa ja konkurssikin oli lähellä.

Nokia-areenan ulkopuolella mainostettiin illan Tappara-ottelua.

Nousu on tapahtunut vuoden 2017 alussa tehdyn omistajanvaihdoksen jälkeen. Molemmat joukkueet pelaavat puolivälierissään kotiedulla.

Tampereen kiekkokeväästä nähtiin edellinen näytös vuonna 2017, kun joukkueet osuivat vastakkain puolivälierissä. Seitsemän ottelun mittainen sarja kuuluu Liigan lähihistorian ehdottomiin klassikoihin, ja koko kaupunki kuhisi jääkiekosta pelipäivien ajan.

Runkosarjamenestys tarkoittaa, että ennen finaaleja tamperelaiset eivät voi tänä keväänä kohdata. Mahdollisuutta spekuloidaan jo kannattajien keskusteluissa, mutta matka finaalisarjaan on vielä pitkä.

"Oleellista on, että niitä tarinoita löytyy ja niitä pystytään hyödyntämään.”

Ensimmäinen vastustaja Tapparalla on hallitseva Suomen mestari Lukko ja Ilveksellä Oulun Kärpät.Ilveksen ja Kärppien ensimmäinen ottelu sunnuntaina päättyi 5–1 Ilvekselle.

Molemmat seurojen toimitusjohtajat muistuttavat, että pelejä pelataan ottelu kerrallaan. Runkosarjavoittajan riveistä Ilves-sarjan kiehtovuus myönnetään suoraan.

”Se on haave, kun muistaa pöhinän, joka oli vuonna 2017. En ollut vielä silloin tässä tehtävässä, mutta kävin katsomassa pelit ja muistan, miten kaupunki hehkui jääkiekkoa. Siitä haaveilee, mutta peli kerrallaan pitää mennä”, Aro sanoo.

Liigan edustajana Kallioniemi ei ota kantaa siihen, miten tärkeää Ilvekselle on nousta kärkisijoille. Hän muistuttaa, että jokaiselle sarjan sijalle 1–15 tarvitaan jokin joukkue. Vastakkainasettelujen ja klassisten taisteluparien arvon hänkin myöntää.

”Tampereen paikallisottelut ovat niistä ehkä paras esimerkki. Se säteilee ympärille ja kiinnostaa varmasti liigafaneja yleisemminkin. Sillä on oma merkityksensä, mutta paikallisia tarinoita on joka paikkakunnalla. Oleellista on, että niitä tarinoita löytyy ja niitä pystytään hyödyntämään.”

Tappara–Lukko tänään kello 18.30.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut