Jääkiekon MM-turnauksen alkulohko siirtyy pois Helsinki-areenalta

Entisestä Hartwall-areenasta on tullut rasite suomalaiselle jääkiekkoilulle.

Hartwall-areenan nimikyltit revittiin alas keskiviikkona, eikä Areena sovellu myöskään kevään MM-turnauksen näyttämöksi.

2.3. 18:28

Suomessa keväällä pelattavan jääkiekon MM-turnauksen järjestäjille tuli kiire. Kisaorganisaation täytyy löytää uusi pelipaikka entisen Hartwall-areenan tilalle.

Helsinki-areenassa venäläinen omistus käyttää äänivaltaa, eikä siellä pelaaminen tule enää kysymykseen, kun Venäjä käynnisti suursodan Ukrainassa.

MM-kiekko olisi ollut tämän vuoden ylivoimaisesti suurin yksittäinen tapahtuma Pasilassa, jos maailma olisi pysynyt entisellään.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen vahvistaa HS:lle, että Pasilan Areenalle etsitään vaihtoehtoa.

”Selvitämme asiaa ja yritämme saada sen ratkaisuun mahdollisimman nopeasti”, hän sanoo.

”On teoriassa mahdollista, että Areenan omistus vaihtuu pika-aikataululla, jolloin siellä pelaaminen olisi mahdollista, mutta sen varaan emme voi jäädä. Eli ollaan kartoittamassa vaihtoehtoja B ja C.”

Jääkiekon MM-turnaus pelataan toukokuussa Tampereella ja Helsingissä, joissa molemmissa pelataan alkulohkot ja välieristä eteenpäin loppupelit Tampereella.

Leijonat pelaa turnauksen kaikki ottelunsa Tampereella, mutta Venäjän ja Kanadan piti olla Helsingin A-lohkon vetonaulat. Venäjän joukkue on suljettu turnauksesta kuten myös Tampereelle merkitty Valko-Venäjä.

”Silloin, kun kisoja lähdettiin rakentamaan, oletusarvo oli, että tänne tulisi paljon venäläisiä turisteja paikan päälle, mikä ei nyt sitten tapahdu.”

”Koska kisajärjestelyt on viety hyvin pitkälle jo Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla, olisi hyvin vaikea nähdä, että lohko pelattaisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.”

Nurminen viittasi kommentillaan siihen, että majoitusvaraukset, fanialueen suunnitelmat ja monet muut kisajärjestelyt ovat edenneet pitkälle.

Kun Pasila jää pois laskuista, voivat Helsingin vanha jäähalli ja Espoon Metro-areena tulla kysymykseen.

Muita MM-kokoluokan areenoita ei pääkaupunkiseudulla ole.

”Kyllä me olemme kartoittaneet kaikki potentiaaliset vaihtoehdot, ja se on yksi niistä”, Nurminen sanoo HIFK:n hallina tunnetusta Nordiksesta.

Jääkenttäsäätiö hallinnoi Helsingin jäähallia, ja toimitusjohtaja Tom Kivimäen mukaan neuvotteluja MM-turnauksen pelaamisesta on käyty ja tapahtuma sopisi hallin aikatauluihin. Varauskalenterissa on tilaa toukokuun puolivälistä kuun loppuun.

”Meidän puolelta on annettu mahdollisuus. Jos he päätyvät tähän ratkaisuun, este ei ole ainakaan meillä”, Kivimäki sanoo.

”Meillä on valmius ja osaaminen tehdä MM-turnauksen vaatimat asiat vanhan kokemuksen perusteella.”

Kiekon MM-turnausta on pelattu Helsingissä 1974, 1982 ja 1991. Lisäksi hallissa on järjestetty useita nuorten MM-turnauksia, ja viimeksi nuorten kisoja pelattiin Nordenskiöldinkadulla 2016.

”Onhan se Helsingin jäähallille kunniakysymys toimia kisapaikkana, jos tämä mahdollisuus aukeaa.”

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Eurooppa tai eurooppalainen urheilu ei ole enää entisellään. Huolestuttaako tilanne MM-kisojen järjestäjiä?

”Koko maailma on huolissaan ja järkyttynyt tästä tilanteesta, mutta meidän tilannearvio on, että ilman poisjääviä tai vaihtuvia joukkueita kisat pystytään viemään normaalisti läpi”, Nurminen sanoo.

”Meidänkin täytyy eri suunnitelmissa varautua kaikenlaisiin skenaarioihin. Lähtökohta on, että kisat pystytään pelaamaan normaalisti nyt jo ilmoitettuja muutoksia lukuun ottamatta.”

Jääkiekkoliitto on ollut tiiviissä yhteydessä Pasilan Areenaan vuodesta 2012, kun kotikisojen alla valmistui lisärakennus Areenan kupeeseen. Liitto pitää siellä toimistoaan.

Kiekkoliitot tilat eivät kuitenkaan ole venäläisomistuksessa vaan liiton omat, joten rajoitukset ja Areenan sulkemiset eivät koske heitä.

”Meidän oma toimisto on tosiaan meidän oma toimisto, mikä ei tässä tilanteessa ole optimaalinen tilanne, mutta me uskomme, että omistusrakenne jossain vaiheessa muuttuu ja ratkeaa”, Nurminen sanoo viitaten mahdollisiin uusiin Areenan omistusjärjestelyihin.

Areenan kupeessa oleva Niemi-center rakennettiin ennen vuosien 2012 ja 2013 MM-kisoja, jotka pelattiin kokonaan ja osittain Helsingissä. Lisärakennuksen tekeminen vältti erilaiset tilapäisrakennelmat ja mahdollisti kiekkoliiton toimiston siirtymisen Areenan yhteyteen.

”Se oli ehdottomasti taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä ratkaisu silloin, ja kun näitä ratkaisuja tehtiin, halli oli täysin suomalaisomistuksessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut