STT, Helsinki
Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola myöntää, ettei miesten MM-jääkiekon myöntäminen Valko-Venäjälle vuonna 2014 ollut välttämättä hyvä idea.
Pikapuoliin IIHF on sen päätöksen edessä, voiko Valko-Venäjä olla ensi keväänä Latvian kanssa järjestämässä vastaavia kisoja.
– Puolustin 2014 menoa Valko-Venäjälle. Se oli yksinäinen piste Euroopan kartalla. Saimme maata enemmän auki, ja muun muassa viisumivapauden, mutta tämä Valko-Venäjän diktaattori ei ole oppinut mitään. Pikemminkin on menty huonompaan suuntaan, Kummola sanoi keskiviikkona Suomen urheilujohtajaseniorien paneelikeskustelussa Helsingissä.
Kummola viittasi intohimoisena kiekkofanina tunnettuun Aljaksandr Lukashenkaan, johon MM-kisat monella tavalla henkilöityvät. Kisojen toinen isäntämaa Latvia on uhannut vetäytyä isännyydestä, jos Valko-Venäjä on toinen kisaisäntä.
IIHF ratkaisee isännyyden mahdollisesti jo ensi viikolla hallituksensa kokouksessa. Päätöstä valmistelee asiantuntijaryhmän, jonka IIHF päätti syyskuussa perustaa.
Silmät ummessa kaupankäynnin edessä
Kummolan mielestä urheilujohto on laitettu vaikeaan paikkaan, kun päätöksenteossa pitää huomioida monta näkökulmaa. Kummolan mielestä urheilua ja politiikkaa ei kuitenkaan voi erottaa toisistaan. Ne kulkevat käsi kädessä, mikä näkyy vaikkapa urheilurakentamisessa, sillä poliittinen päätöksenteko luo esimerkiksi urheilurakentamisen raameja.
– Nämä ovat ihmisoikeuskysymyksiä, Kummola totesi Valko-Venäjästä ja esimerkiksi Kiinasta, jonka ihmisoikeustilanne ei odotusten vastaisesti parantunut 2008 Pekingin olympialaisten ansiosta.
Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n jäsen Sari Essayah totesi Kummolan tavoin, että urheilua arvioidaan kaksoisstandardein.
– Urheilulta vaaditaan ihmisoikeuksiin puuttumista, mutta samalla ummistetaan silmät kaupalta. Jos halutaan vaikuttaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen, lopetetaan kauppa sinne, Essayah sanoi.
