Kysymyksiä ja vastauksia Satakunnan Kansan journalismista – Mistä saatte tiedot rikoksista? Maksatteko haastatteluista? Miksei mielipidekirjoitustani julkaistu?

Mistä tietää, että uutinen on totta? Onko teillä syväkurkkuja? Millaista on olla toimittaja? Tässä jutussa vastaamme yleisiin kysymyksiin, joita meiltä Satakunnan Kansasta kysytään.

Satakunnan Kansan uutisdeskissä julkaistaan lehden verkkosivuille menevät uutiset ja kootaan seuraavan päivän printtilehti. Käsittelevät toimittajat Tarja Lehto ja Esko Kallioniemi käyvät suunnitelmaa läpi toimituspäällikkö Hannu Pitkärannan (etualalla) kanssa.

16.10. 15:00

Pori

Satakunnan Kansa on sitoutunut vastuulliseen journalismiin. Siihen kuuluu, että avaamme toimintatapojamme.

Jos sinulla on lisää kysymyksiä Satakunnan Kansasta, lähetä ne osoitteeseen piia.koskiahde@satakunnankansa.fi.

Mistä uutisaiheet tulevat?

Monesta eri kanavasta. Toimittaja huomaa vaikkapa työmatkallaan, että jokin asia on eri tavoin kuin ennen. Katu voi olla suljettu, rakennuksen ympärille kasataan telineitä tai tontille on ilmestynyt työkoneita.

Osa aiheista tulee vastaan normaalin vuodenkierron mukaan erilaisten tapahtumien ja kuntabyrokratian kautta.

Niin toimittajat kuin toimituksen muukin väki kulkevat silmät ja korvat auki ja keskustelevat tapaamisensa ihmisten kanssa. Ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä ideoidaan lukijoita kiinnostavia uutisia.

Lisäksi uutisia syntyy esimerkiksi lukijoiden ehdotuksista ja uutisvinkeistä, viranomaisten tiedotuksesta, tilastoista, uutistoimistojen ja muiden tiedotusvälineiden julkaisuista sekä vaikkapa kelikameroista. Sähköpostilla tulee myös tiedotteita ja kutsuja, joista osa valikoituu uutisen aiheeksi asti.

Onko teillä vakituisia vinkkaajia tai syväkurkkuja?

On. Meillä on tiukka lähdesuoja eli emme paljasta tietojen lähdettä toimituksen ulkopuolelle, kun meille kerrotaan salaisia asioita.

Luottamukselliset lähteet ovat toimittajan työssä tärkeitä. Saatuja tietoja ei julkaista sellaisenaan, vaan niihin hankitaan varmistus muualta. Niiden perusteella on kuitenkin syntynyt paljon tärkeitä uutisia.

Mistä tietää, että uutista varten hankitut tiedot ovat totta?

Lähtökohta on, että kaikki tiedot tarkistetaan. Emme julkaise varmistamattomia tietoja. Virheitäkin tehdään, mutta olemme sitoutuneet ne korjaamaan mahdollisimman nopeasti.

Esimerkiksi nimettömien vinkkien kanssa joudutaan tekemään paljon töitä, ennen kuin niistä saadaan julkaisukelpoisia uutisia, läheskään kaikista ei koskaan. Lukijoiden on voitava luottaa siihen, että teemme työmme kunnolla ja julkaisemme vain oikeita tietoja.

Nopeissa uutistapahtumissa, kuten esimerkiksi Venatorin tai Keskuskartanon tulipaloissa, on tavallista, että tiedot ovat aluksi epävarmoja ja muuttuvat ja täydentyvät ajan kuluessa. Silloin kerromme lukijalle, että kyseessä on alustava tieto tai arvio ja että tarkennamme uutista myöhemmin.

Millä keinolla minustakin tehtäisiin juttu Satakunnan Kansaan?

Olemme kiinnostuneita erilaisista asioista, ihmisistä ja ilmiöistä. Teemme uutisia henkilöistä, joilla on jotain sanottavaa tai jotka tekevät tekevät jotain sellaista, joka kiinnostaa lukijoitamme.

Meihin voi olla yhteydessä esimerkiksi vinkkisivullamme satakunnankansa.fi/uutisvinkki tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sk.toimitus@satakunnankansa.fi. Kerro, miksi olet kiinnostava satakuntalaisten mielestä tai mitä poikkeuksellista olet keksinyt tai tehnyt.

Kuka päättää, mitä julkaistaan?

Julkaisupäätökset tehdään vain ja ainoastaan Satakunnan Kansan toimituksessa. Ei toimituksen ulkopuolella eikä kenenkään muun toimesta. Käytännön julkaisupäätöksen tekee vuorossa oleva toimituspäällikkö ja siitä vastaa viime kädessä päätoimittaja.

Miksi Satakunnan Kansassa julkaistaan samoja uutisia kuin muissa lehdissä

Eri mediabrändien yhteistyö on syventynyt, ja pyrimme julkaisemaan sellaista sisältöä, joka on tärkeää lukijoillemme.

Miksi osa Satakunnan Kansan verkossa julkaisemista uutisista on maksullisia?

Digisisällöstämme noin 30 prosenttia on maksullista. Se on suunnattu ensisijaisesti tilaajillemme. Tilauksella saa käyttöönsä kaikki julkaisemamme artikkelit, suorat lähetykset ja muut digisisällöt.

Millä perusteella päätetään, mitkä uutiset ovat maksullisia ja mitkä eivät?

Pohdimme jokaisen uutisen kohdalla erikseen, jaetaanko se kaikille lukijoille vai vain tilaajille. Päätökseen vaikuttavat monet asiat, mutta varmaa on, että laajin omassa toimituksessa tuotettu sisältö on tarkoitettu vain tilaajille.

Satakunnan Kansassa on tänä vuonna ollut aiempaa enemmän uutisia myös Raumalta. Mistä on kysymys?

Toive on tullut lukijoiltamme. Tavoitamme entistä paremmin raumalaiset lukijamme ja vastaamme tarjonnalla lisääntyneeseen kysyntään. Olemme juuri palkanneet Raumalle toisen toimittajan, joka aloitti työnsä 1. syyskuuta.

Onnettomuudet

Mistä saatte tiedot onnettomuuksista?

Monista eri lähteistä, muun muassa viranomaisilta, toimittajien omista havainnoista ja lukijoiden vinkeistä.

Lähetin toimitukseen vinkin onnettomuudesta, mutta siitä uutisoitiin vasta seuraavana päivänä. Miksei asiasta voinut kertoa heti?

Pääosa onnettomuuksien tiedoista saadaan ja varmistetaan viranomaisilta: päivystäviltä palomestareilta ja poliiseilta. Lisäksi tietoa haetaan käymällä mahdollisuuksien mukaan tapahtumapaikalla. Aina tietoja ei saada heti.

Esimerkiksi kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa poliisi haluaa tavoittaa omaiset ennen tiedottamista ja vakavissa rikoksissa tiedot saatetaan vahvistaa vasta, kun epäilty on saatu kiinni.

Päätoimittaja Tomi Lähdeniemi ja toimittaja Pasi Mattila pohtivat julkaistavan jutun yksityiskohtia.

Rikokset

Mistä saatte tiedon rikoksista?

Meneillään olevista rikoksista ja poliisioperaatioista tulee usein vihje valveutuneelta lukijalta. Näitä vinkkejä kannattaa lähettää jatkossakin!

Toimittajat seuraavat myös tuomioistuinten pääkäsittelyjen ja pakkokeinoistuntojen listoja, jotka toimitetaan sähköpostiin. Poliisi tiedottaa osasta rikoksista, mutta hyvin merkittävässä osassa on myös toimituksen oma tiedonhankinta. Rikos- ja oikeustoimittajilla on omat lähteensä, joiden kautta he saavat tietoa rikosjutuista, joista ei ole tiedotettu tai uutisoitu.

Sosiaalisen median merkitys on korostunut viime vuosina, mutta toimitus ei uutisoi tietoja pelkkien Facebook-päivitysten perusteella. Tiedot varmistetaan aina poliisilta tai muista lähteistä.

Miksi rikosuutisissa ei kerrota rikollisten kansalaisuutta tai etnistä taustaa?

Tälle ei ole useimmiten journalistisia perusteita. Tausta voidaan kertoa, jos sillä on merkitystä varsinaisessa rikosasiassa.

Mikäli venäläinen turisti hyökkäisi Porin kauppatorilla ukrainalaisen turistin kimppuun ja selviäisi, että motiivi on viha ukrainalaisia kohtaan, voitaisiin osapuolten kansalaisuudet kertoa. Tässä tapauksessa motiivi liittyisi uhrin kansalaisuuteen ja osapuolten taustat liittyisivät olennaisesti käsiteltävään rikostapaukseen.

Miksi rikosuutisesta usein puuttuu rikollisen nimi?

Satakunnan Kansassa harkitaan tuomitun nimen julkaiseminen joka kerta erikseen. Toimituksella ei ole esimerkiksi vankeusrangaistusten vuosimääriin sidottua ohjeistusta siitä, milloin tuomitun nimi julkaistaan.

Rikoksen yhteiskunnallinen merkitys, rikoksentekijän asema ja rikoksen törkeys vaikuttavat harkintaan. Vaikka rikoksen törkeys sitä edellyttäisi, tekijän nimi jätetään käytännössä aina julkaisematta tapauksissa, joissa nimen julkaisu voisi paljastaa myös uhrin henkilöllisyyden. Tämä vaara on esimerkiksi perheen sisäisissä rikoksissa.

Kuvaaminen

Miksi lehti saa julkaista kuvan palavasta talosta, vaikka joku voi tunnistaa sen kodiksemme?

Kyseessä on uutinen ja julkisella paikalla saa kuvata. Myös onnettomuuspaikalla kuvaaminen on sallittua, jos kyseessä on julkinen tila.

Kaikkea kuvattua ei kuitenkaan saa julkaista: julkaiseminen ei saa loukata yksityiselämän suojaa tai rikkoa hyvää journalistista tapaa.

Olin torilla, ja lehden valokuvaaja otti siellä kuvia. Lehti julkaisi kuvan, jossa olen mukana. Miksei minulta kysytty lupaa kuvan julkaisemiseen?

Julkisella paikalla saa aina kuvata. Julkinen paikka on sellainen, johon on vapaa pääsy. Kuvan saa myös julkaista, jos julkaisemisella ei loukata yksityiselämän suojaa tai rikota hyvää journalistista tapaa.

Kuvaamisen ja julkaisemisen oikeus perustuu sananvapauteen, joka on määritelty Suomen perustuslaissa.

Satakunnan Kansan kuvaajat yleensä kertovat, keitä ovat ja missä heidän ottamansa kuvat ilmestyvät. Kaikissa tilanteissa, kuten yleisötapahtumissa tai liikenteessä, kuvaajan ei kuitenkaan ole mahdollista esittäytyä kaikille eikä esittäytymistilanteessa esitetty kuvaamisesta kieltäytyminen sido Satakunnan Kansaa.

Satakunnan Kansan tilaajat ovat ottaneet podcastit omakseen. Toimituspäällikkö Juha Luotola ja urheilutoimituksen esihenkilö Harri Laiho jututtivat Ässien kapteenia Jesse Joensuuta Kurvi ulvoo -podcastiin ennen jääkiekkokauden alkua.

Urheilu

Ässistä kirjoitettiin taas negatiiviseen sävyyn. Miksi onnistumisia ei noteerattu?

Ennen kaikkea pyrkimys on antaa realistinen kuva siitä, missä Ässät milloinkin menee. Emme pyri negatiiviseen emmekä positiiviseen sävyyn. Yhtä lailla toisinaan jää noteeraamatta niin yksittäisiä onnistumisia kuin epäonnistumisiakin, kun niiden takaa etsitään enemmänkin kokonaiskuvaa.

Lukosta kirjoitettiin taas negatiiviseen sävyyn. Miksi onnistumisia ei noteerattu?

Sama kuin Ässien kohdalla. Ennen kaikkea pyrkimys on antaa realistinen kuva siitä, missä Lukko milloinkin menee. Emme pyri negatiiviseen emmekä positiiviseen sävyyn. Yhtä lailla toisinaan jää noteeraamatta niin yksittäisiä onnistumisia kuin epäonnistumisiakin, kun niiden takaa etsitään enemmänkin kokonaiskuvaa.

Miksi lehdessä oli taas monta sivua jääkiekkoa, mutta maakunnan suurista uintikilpailuista ei sanaakaan?

Jääkiekko on Satakunnan ylivoimaisesti seuratuin laji, jolla on pitkien perinteiden vakiinnuttama asema. Jääkiekossa ovat myös maakunnan ainoat ammattilaisurheiluseurat, joten kun kirjoitetaan kilpaurheilusta, lajin asema korostuu.

Lisäksi datan perusteella paikalliset jääkiekkoaiheet kiinnostavat selvästi suurinta lukijakuntaa. Samaisen datan perusteella voi olla kilpailijamääriltään isoja ja merkittäviäkin kisoja, joista tehdyt jutut eivät kuitenkaan tavoita lajiväen ulkopuolella olevaa suurta lukijakuntaa.

On totta, että jääkiekon asema korostuu, mutta pyrimme silti pitämään sivuilla näkyvän lajikentän jatkossakin mahdollisimman kattavana ja muistakin lajeista tehdään myös isoja juttuja.

Miksi naisten urheilusta ei kirjoiteta yhtä paljon kun miesten?

Satakunnan Kansalla on suomalaisessa urheilumediassa kenties jopa poikkeuksellisen pitkät perinteet siitä, kuinka paljon naisten urheilusta kirjoitetaan.

Maakunnassa on ollut vuosikymmeniä menestyviä ja näkyviä naisurheilijoita ja -seuroja. Kun heistä kirjoitetaan, perinteet tarkoittavat ennen kaikkea sitä, ettei ole omaa lokeroa naisten ja miesten urheilulle, vaan molemmista kirjoitetaan samanlaisin uutiskriteerein.

Ei ole naisten ja miesten urheilua, on vain urheilua. Emme kirjoita Pesäkarhuista siksi, että se on naisten pesäpallon huippuseura, vaan koska se on pesäpallon kiinnostava huippuseura.

Määrällisesti miehiä näkyy toki yhä naisia enemmän urheilusivuilla, koska miehiä ja miesten seuroja on kilpailuissa enemmän kuin naisia, ja koska urheilun valmennus- ja johtotehtävät ovat edelleen hyvin miesvaltaisia.

Lapseni kavereineen harrastaa suunnistusta ja kaikki osallistuivat riemumielin viikonloppuna järjestettyyn kilpailuun Turussa. Miksi tuloksia ei julkaistu, vaikka nuorien kilpailijoiden joukossa oli paljon osallistujia Satakunnasta?

Pyrimme julkaisemaan mahdollisimman kattavasti eri lajien tuloksia ja mahdollisimman paljon paikallisia tuloksia. Kun eri lajeja ja kilpailuja on kuitenkin valtavasti ja niissä kaikissa eri sarjoja ja ikäluokkia vielä enemmän, meillä ei ole mahdollisuutta metsästää itse eri tuloksia.

Tuloksissa olemme sen varassa, mitä kisajärjestäjät, lajiliitot tai seurat meille toimittavat. Toimitetuista tuloksia pyritään julkaisemaan mahdollisimman hyvin, mutta toki toimitus tekee omat journalistiset valintansa tasapuolisuuteen pyrkien.

Ravituloksia sai taas etsiä turhaan. Miksi tuloksia ei julkaista aina saman tien?

Ravitulokset samoin kuin valtakunnalliset ja kansainväliset tulokset tulevat meille STT:n palvelusta. Sieltä pyrimme ottamaan tuloksia mahdollisimman kattavasti. Koska palstatilaa on rajallinen määrä, joskus on pakko tehdä valintoja mitä ja milloin julkaistaan.

Satakunnan Kansa lähetti viikonloppuna suoran lähetyksen iltapäivällä pelatusta ottelusta. Miksei lehden verkkosivuilta löydy ottelun tulosta heti pelin päätyttyä?

Jos meillä on toimittaja pelissä, haastattelut ja jutun kirjoittaminen ottaa oman aikansa. Lisäksi suorat urheilulähetykset ja kirjoitetut jutut elävät jossain määrin omaa elämäänsä. Kaikista suorien lähetysten peleistä tai tapahtumista ei automaattisesti tehdä erikseen juttua.

Uutisdeskissä iltapäivänä on eniten ruuhkaa. Iltavuoroon tulleet käsittelevät toimittajat Harri Pullinen ja Esko Kallioniemi sekä taustalla verkon iltavuoroa tekevä Elina Valkonen kuulevat päivän viimeisimmät käänteet toimituspäälliköiltä Anne Mäkelältä ja Hannu Pitkärannalta.

Virheet ja vastineet

Uutisessa on selvä virhe. Kenelle kerron?

Toimitukselle numeroon 010 700 4310. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sk.toimitus@satakunnankansa.fi.

Miten virheet korjataan?

Tehdyt virheet oikaistaan mahdollisimman nopeasti. Verkkouutiset päivitetään ja niiden loppuun kirjoitetaan tieto, että uutista on oikaistu ja mitä siinä on muutettu.

Painetussa lehdessä olleet virheet korjataan Oikaisu-otsikon alla heti seuraavassa lehdessä ja heti tiedon tultua samalla tavalla myös verkossa.

Tekemisissä toimittajan kanssa

Toimittaja haastatteli minua. Saanhan lukea ja tarkastaa jutun etukäteen?

Hyvän journalistisen tavan mukaisesti haastatelluilla on oikeus tarkastaa omat sitaattinsa aina, kun julkaisuaikataulu sen sallii.

Jos toimittaja kuulee kiinnostavan keskustelun, kirjoittaako hän siitä lehteen?

Ei kirjoita. Haastateltavalle tehdään aina etukäteen selväksi, jos teemme uutista. Tosin toimittaja saattaa kiinnostua kuulemastaan asiasta ja alkaa miettiä, olisiko siinä aihetta uutiseen.

Pelkkiä kuulopuheita emme kuitenkaan uutisoi, vaan tiedot uutiseen hankitaan avoimesti ja niiden todenperäisyys varmistetaan.

Julkaistaanko nimeni uutisessa, jos keskustelen toimittajan kanssa?

Toimittajamme kertoo haastateltavalle, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai vain tausta-aineistoksi. Haastattelusta voi kieltäytyä, tosin vain etukäteen.

Jos haastateltava haluaa kieltää lausumansa julkaisemisen uutisen valmistuttua, suostumme pyyntöön vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat haastattelun jälkeen muuttuneet merkittävästi ja julkaisemisesta olisi merkittävää haittaa haastatellulle.

Voinko antaa lehdelle haastattelun kertomatta omaa nimeäni?

Et voi. Toimituksen pitää aina tietää, kenen kanssa keskustelemme. Julkaisemme poikkeustapauksissa haastatteluja nimettömänä, mutta tällöinkin haastateltavan henkilöllisyys on oltava toimituksen tiedossa.

Joskus harvoin haastattelu voidaan tehdä nimettömänä esimerkiksi, jos julkaiseminen nimellä asettaisi alaikäisen kohtuuttomaan asemaan.

Uskallanko antaa arkaluonteisen juttuvinkin vai paljastuuko nimeni?

Uskallat. Pidämme lähdesuojasta kiinni loppuun asti emmekä luovuta toimituksen ulkopuolelle tietoa vinkin antajasta.

Joskus vinkkaajan haastatteleminen on yleisön näkökulmasta mielekästä. Silloin otamme erikseen yhteyden ja toimimme normaalien haastattelun pelisääntöjen mukaan.

Maksatteko haastateltaville?

Emme maksa.

Seuraavan päivän lehden sisältöä käyvät läpi käsittelevä toimittaja Virve Viitanen ja toimittaja Jarmo Karonen.

Pääkirjoitukset, mielipiteet, kommentointi

Kuka kirjoittaa Satakunnan Kansan pääkirjoitukset?

Toimittajat, toimituspäälliköt ja päätoimittaja omalla nimellään. Haluamme itsekin osoittaa samaa avoimuutta mitä odotamme muulta yhteiskunnalta.

Onko Satakunnan Kansa puoluepoliittisesti sitoutunut?

Ei. Satakunnan Kansa on ollut kokoomuksen äänenkannattaja mutta muuttui sitoutumattomaksi vuonna 1989. Nykyisessä toimituksessa ei juuri ole enää ihmisiä, jotka ovat työskennelleet lehdessä ennen sen muuttumista sitoutumattomaksi.

Uutisessa kuvailtiin kotikaupunginosaani tavalla, josta olen eri mieltä. Miten toimin?

Voit kirjoittaa oman mielipiteesi ja lähettää sen mielipidetoimitukseen. Yksi tehtävämme on kommentoinnin ja keskustelun käyminen. Julkaisemme lukijoiden mielipiteitä mielipidesivuillamme.

Mielipidetoimituksen yhteystiedot löydät täältä.

Miten lehti valitsee mielipidesivuilla julkaistavat mielipidekirjoitukset?

Jos kirjoitus on asiallinen ja se sisältää mielipiteen, niin julkaisun perusedellytykset täyttyvät. Toimitus korjaa kielioppivirheet eli emme edellytä kirjoittajalta täydellistä suomea.

Julkaistavien mielipidekirjoitusten maksimipituus on pääsääntöisesti 3 500 merkkiä välilyönteineen. Tarvittaessa pyydämme kirjoittajaa lyhentämään kirjoitusta tai toimitus lyhentää tekstiä itse. Suosimme ajankohtaisia ja paikallisia aiheita, mutta ne eivät ole julkaisun edellytys.

Haluamme julkaista myös mielipiteitä, jotka poikkeavat esimerkiksi lehden pääkirjoituksessa esitetyistä. Uskomme moniäänisyyteen ja ihmisten oikeuteen olla eri mieltä.

Tarkemmin mielipidekirjoittamisen pelisäännöistä voit lukea täältä.

Olen lähettänyt mielipidekirjoituksen Satakunnan Kansaan, mutta sitä ei ole julkaistu. Miksei?

Lehti on vastuussa kaikesta julkaisemastaan sisällöstä. Mielipidekirjoituksissakaan ei saa olla asiavirheitä, epämääräisiä vihjailuja tai muuta epäasiallista sisältöä.

Jonkin verran saamme esimerkiksi kirjoituksia, missä kritisoidaan yksittäistä yritystä, yhdistystä tai vaikkapa taloyhtiötä. Jos asialla ei ole yleisempää merkitystä, nämä palautteet kannattaa lähettää suoraan kyseiselle yritykselle, yhdistykselle tai taloyhtiölle.

Emme myöskään julkaise nimimerkillä kirjoitettuja kirjoituksia kuin poikkeustapauksissa. Tällöinkin kirjoittajan nimi ja yhteystiedot pitää tulla lehden tietoon.

Kuinka suuri osa Satakunnan Kansaan tulevista mielipidekirjoituksista julkaistaan?

Enemmistö meille lähetetyistä julkaisukelpoisista kirjoituksista julkaistaan. Tarjonnan määrässä on kuitenkin isoja kausivaihteluita – esimerkiksi vaalien alla emme valitettavasti pysty julkaisemaan läheskään kaikkia kirjoituksia. Vastaavasti heinäkuussa tarjontaa on tyypillisesti vähiten.

Miksi samat kuvaajat saavat toistuvasti kuviaan Lukijan kuva -palstalle?

Osa lukijoista on aktiivisempia lähettämään kuvia kuin toiset. Myös kuvien laatu ja aiheet vaikuttavat valintoihin.

Miksi verkkolehden jutun perässä olevaan kommenttikenttään kirjoittamaani viestiä ei näy netissä?

Kommentit ovat osa Satakunnan Kansan sisältöä, josta olemme vastuussa. Kaikki viestit luetaan läpi etukäteen ja julkaistaviksi valitaan vain ne, jotka vievät keskustelua eteenpäin.

Tämän vuoksi kommentit eivät ilmesty sivustolle välittömästi – tai eivät välttämättä lainkaan. Tavoite on, että keskustelu on hyvätapaista ja ajatuksia herättävää.

Tarkat Satakunnan Kansan verkkokeskustelun säännöt löydät täältä.

Kuvaajien työ on monipuolista ja sisältää paljon erilaisia kohtaamisia. Tässä lehtikuvaaja Veera Korhonen työkeikalla Porin maauimalassa.

Toimittajan työ

Kuinka monta toimittajaa Satakunnan Kansassa on töissä?

Hieman yli 50 ihmistä. Luvussa ovat mukana myös alueemme paikallislehtien eli Kankaanpään Seudun, Merikarvia-lehden ja Sydän-Satakunnan toimittajat, jotka kirjoittavat myös Satakunnan Kansaan.

Miten Satakunnan Kansaan pääsee töihin?

Kesätoimittaja- ja kuvaajahaku avautuu yleensä tammikuun alussa. Paikkoja voi toki tiedustella jo ennen sitä. Jos olet kiinnostunut pidempiaikaisista tehtävistä toimituksessa, voit laittaa avoimen hakemuksen sähköpostilla osoitteeseen anne.makela@sanoma.com.

Millaista on toimittajana Satakunnan Kansan toimituksessa?

Kun toimimme maakunnan tasolla, yhteys lukijoihin tuntuu vielä läheiseltä. Meille vinkataan, kun jotain on meneillään. Ja tuntuu hyvältä nähdä, että lehden sivustolle hakeudutaan, kun alueellamme tapahtuu jotain merkittävää.

Työyhteisö on niin iso, että siihen mahtuu monenlaista osaamista, mutta niin pieni, että kaikki ovat tuttuja keskenään ja kanssakäyminen helppoa. Teemme myös paljon yhteistyötä alueella toimivien konsernin paikallislehtien sekä isompien lehtien kanssa.

Kauanko jutun tekemiseen menee aikaa?

Viidestä minuutista viikkoon, joskus jopa monta kuukautta. Ensimmäiset tiedonmurusetkin laitetaan merkittävässä uutistilanteessa ulos nopeasti ja uutista täydennetään, kun tietoa saadaan lisää.

Toisaalta pitkän, aukeaman mittaisen artikkelin työstämiseen saattaa mennä päiviä. Ehkei täysipäiväisesti sentään kokonaista viikkoa, mutta hyvinkin parin päivän työtunnit, kenties pidemmälle ajalle jaksotettuina.

Tiedonhankinnan ja kirjoittamisen lisäksi toimittaja liittää juttuun kuvaajan ottamat kuvat, kirjoittaa kuvatekstit, muokkaa ainakin otsikosta eri versiot printtiin ja verkkojulkaisuun sekä tekee vinkin etusivulle.

Kuinka monta tuntia toimittaja tekee töitä päivässä?

7,5–8 tuntia. Satakunnan Kansassa toimittajan yleisin työvuoro on maanantaista perjantaihin kello 9–16.30. Verkkosivun vastuuvuorossa ollaan kaikkina viikonpäivinä kahdessa vuorossa: kello 7–14.30 ja 14.30–22.

Miltä tuntuu tehdä töitä illalla ja viikonloppuna – milloin te sitten olette vapaalla?

Erityisesti silloin tuntee olevansa tapahtumien hermolla. Työtehtävät ovat noina aikoina yleensä juuri tuoreimpien uutisten välittämistä. Töissä on vähemmän työtovereita, ja illan porukalla koetaan välillä hektisiäkin hetkiä. Viikonlopun töistä seuraa arkivapaita.

Iltavuoron loppumisen jälkeen uni ei välttämättä tule heti, mutta vastaavasti vuorot järjestetään niin, että myöhäistä iltaa ei seuraa varhainen aamu. Vuorotyöstä maksetaan haittakorvausta ja tietyn vuoromäärän täyttyessä annetaan ylimääräinen palkallinen lomaviikko vuodessa.

Paljonko toimittaja saa palkkaa?

Journalistin palkkaan vaikuttavat paikkakunta, yrityksen koko, tehtävän vaativuus, mahdollinen johtoasema ja tekijän kokemus. Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksessa huhtikuussa vuonna 2020 liiton jäsenten keskimääräinen kuukausiansio oli 3 875 euroa.

Lehdistön palveluksessa työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli koko joukon keskiarvoa suurempi, 3 961 euroa. Maakunnallisessa sanomalehdessä työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli hieman keskiarvoa pienempi, 3 852 euroa.

Yksittäisten ihmisten palkat voivat olla merkittävästi keskimääräistä pienempiä tai suurempia, kuten muillakin aloilla.

Mitä toimittajat ovat opiskelleet?

Toimittajaksi ei ole yhtä koulutusta, vaan ammattiin tullaan monista taustoista. Suuri osa toimittajista on opiskellut tiedotusoppia tai viestintää jossakin yliopistossa, joten monella on yhteiskuntatieteen opintoja.

Yhteiskunnan toiminnan tuntemus on toimittajan työssä välttämätöntä, mutta sen lisäksi ala kaipaa lisää journalisteja, joilla on koulutuksen tuomaa syvällistä osaamista muualta kuin yhteiskuntatieteistä, vaikkapa tietotekniikasta, oikeustieteestä ja markkinoinnista.

Menovinkit

Järjestän ensi lauantaina kirpputorin pihallani. Haluaisin, että Satakunnan Kansa kertoisi tästä lukijoilleen. Onko se mahdollista ja miten minun pitää toimia?

Mene osoitteeseen www.menokone.fi/ilmoita, syötä sinne tapahtuman perustiedot ja näin tapahtuma päätyy Menokone-verkkopalveluumme sekä paperilehden tapahtumakalenteriin. Tiedotteita ja uutisvihjeitä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen sk.toimitus@satakunnankansa.fi.

Asiakaspalvelu

Miksi Satakunnan Kansan toimituksen yhteydessä ei ole enää asiakaspalvelua? Miten saan asiani hoidettua?

Asiakaspalvelu toimii nykyään verkossa. Toki myös puhelimella saa yhteyden asiakaspalvelijaan. Asiakaspalvelu vastaa numeroon 010 700 4991 arkisin kello 8–16.30 (puhelun hinta on 0,084 euroa minuutilta). Asiakaspalvelua voi lähestyä maksutta sähköisellä lomakkeella verkossa, jolloin saat vastauksen sähköpostiisi. Lisätietoja löydät täältä.

Lisätietoja lukijailmoittelusta ja itsepalvelukanavan löydät täältä. Lukijailmoittelun yhteystiedot löydät täältä.

Satakunnan Kansan jakelusta vastaa Posti. Jos sinulla on jakeluun liittyvää asiaa Postin varhaisjakelun päivystys vastaa Satakunnassa numeroon 0100 4080 (pvm/mpm) arkisin kello 6–16 ja viikonloppuisin kello 6–12.

Eurajoen ja Rauman jakelusta vastaa Marva Median varhaisjakelu numerossa 0800 398 336 (maksuton) tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 6–9, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 6–10.

Kieli

Miksi Satakunnan Kansassa kirjoitetaan Isossamäessä eikä Isomäessä ja Vähälläraumalla eikä Vähäraumalla, niin kuin ihmiset puhuvat?

Pyrimme noudattamaan paikannimien taivutuksessa Kotimaisten kielten keskuksen Asutusnimihakemistoa, johon on koottu Suomen kuntien nimet taivutuksineen. Lisäksi toimituksessa on käytössä listaus maakunnan kaupunginosien ja kylien nimien taivuttamisesta.

Kysymyksiin ovat vastanneet päätoimittaja Tomi Lähdeniemi, toimituspäälliköt Anne Mäkelä ja Hannu Pitkäranta, urheilutoimituksen esimies Harri Laiho sekä rikosuutisoinnista vastaavat toimittajat Meri Suominen ja Tomi Tuomi, mielipidesivusta ja Menokone-palvelusta vastaavat toimittajat Tapio Neva ja Marja-Kristiina Vainela sekä toimittajat Tuuli Heervä, Piia Koskiahde ja Jukkapekka Varjonen.

Jos sinulla on lisää kysymyksiä Satakunnan Kansasta, lähetä ne osoitteeseen piia.koskiahde@satakunnankansa.fi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut