Lapsen temperamentti määrittää sopivan harrastuksen aloitusiän

Asiantuntija kehottaa vanhempia tarkkailemaan jaksamista ja välttämään stressiä.

Maiju Pohjanheimo
Lapsen temperamentti määrittää sopivan harrastuksen aloitusiän

Hilla (vas. edessä) ja Riina (oik.edessä) tanssivat balettia, kuten myös heidän veljensä Nooa (takana kesk.). Isä Janne ja äiti Mari käyvät tanssimassa yhdessä ja erikseen.

Saara Kärki

Viisihenkisessä Nykäsen perheessä tanssivat kaikki: äiti, isä, Nooa, 11, Riina, 9, ja Hilla, 4. Nooa on joukon konkari, sillä hän on tanssinut balettia jo kahdeksan vuotta.

Innostus tanssimiseen on lähtenyt lapsista itsestään. Musikaaliset vanhemmat veivät aikoinaan Nooan muskariin, kunnes poika ilmoitti, ettei hän enää mene sinne, vaan haluaa alkaa tanssia.

–Näytimme hänelle eri tanssityylejä netistä, ja Nooa valitsi baletin, sillä siinä kerrotaan hänen mielestään tarinoita, äiti Mari Nykänen muistelee.

Pienemmät sisarukset kiinnostuivat baletista veljen esimerkin innoittamana.

–Pidän esiintymisestä ja siitä, että pääsen kehittämään hahmoja eteenpäin. On mukava, kun puoli vuotta harjoittelee ja oppii tekemään jonkun uuden tanssin tai liikkeen, Nooa summaa.

Baletin rinnalla Nooa on harrastanut muitakin lajeja. Ne ovat vaihdelleet partiosta miekkailuun ja breakdanceen, mutta tanssiminen on pysynyt. Syksyllä jatkuvat baletin lisäksi näytelmäkerhon harjoitukset.

Maiju Pohjanheimo
Lapset ovat erilaisia, sisaruksetkin. Mikä on sopinut isosiskolle, ei välttämättä sovi pikkuveljelle.

Lapset ovat erilaisia, sisaruksetkin. Mikä on sopinut isosiskolle, ei välttämättä sovi pikkuveljelle.

Pienille, jo kolmi–nelivuotiaille lapsille löytyvät omat ryhmänsä niin liikunnasta kuin musiikista ja kuvataiteistakin.

Psykologi Tuovi Keränen muistuttaa, ettei harrastamisen aloittamiselle ole olemassa ikärajoja. Tärkeintä on, että vanhemmat tuntevat lapsensa ja lapsen temperamentin.

–Toiset lapset kaipaavat runsaasti tekemistä ja toiset tarvitsevat paljon lepoa ja vain pieniä muutoksia arkeen, Keränen kertoo.

Nykäsillä Hilla on itse halunnut tanssimaan, ja hän on jo pitkään odottanut, että pääsee omille tanssitunneille eikä vain mukaan kuljetusjoukkoihin.

Parhaimmillaan harrastus on leikin jatke. Harrastukseksi on hyvä valita sellaista tekemistä, mikä kiinnostaa lasta luonnostaan. Aikuisetkin harrastavat sitä, mitä tykkäävät tehdä vapaa-ajallaan.

–Päiväkotipäivä voi olla pienelle lapselle riittävä tekeminen. Siellä usein harrastetaan jo liikkumista, laulamista ja askartelua. Pieni lapsi ei tarvitse välttämättä muuta harrastamista, Keränen sanoo.

Lapset ovat erilaisia, sisaruksetkin. Mikä on sopinut isosiskolle, ei välttämättä sovi pikkuveljelle. Vanhemman velvollisuus on arvioida lapsen luonne ja jaksaminen.

–Äiti ja isä ovat sankareita, joita lapsi pyrkii miellyttämään. Jos lapselta kysytään, että lähdetäänkö vielä tarhan jälkeen johonkin, niin lapsi helposti sanoo joo, vaikkei jaksaisikaan, Keränen summaa.

Tosin koska lapset ovat erilaisia temperamentiltaan, saattaa lapsi aidosti haluta ja jaksaakin lähteä. Vanhempien tulisi räätälöidä toimintatavat jokaisen lapsen kanssa erikseen.

Keränen muistuttaa, ettei pientä lasta tule missään nimessä pakottaa harrastamaan. Sen sijaan lapsen kanssa voi tehdä yhdessä tai näyttää omalla tekemisellään positiivista esimerkkiä.

–Varsinkin jos vähän vanhempaa lasta yritetään pakottaa tai painostaa tekemään vaikka jotakin liikunnallista, niin se harvoin onnistuu. Mallin näyttäminen puolestaan on oivallista. Kun juoksee ja kertoo, miten hauskaa se on, niin kyllä lapsi jossain vaiheessa lähtee mukaan, Keränen tiivistää.

Ala-aho Pekka

Harrastusten avulla saadaan leikinomaisella tekemisellä lapsen luova puoli käyttöön. Kilpaileminen on hyvä tapa harjoitella pettymisen, häviämisen sekä onnistumisen tunteita. Keränen suosittelee lapsia kokeilemaan useita eri lajeja.

Keränen näkee nykyajan vaarana liian stressaavan elämäntahdin. Hän muistuttaa vanhempia siitä, että pienet lapset tarvitsevat runsaasti lepoa.

–Leikinomaisen satubaletin tai muun sellaisen voi aloittaa aika varhainkin. Sen sijaan jos lähdetään suoraan kovaan ja pakonomaiseen harrastamiseen, joka on kallista ja johon satsataan paljon, niin kannattaa olla tarkkana, jaksaako lapsi, Keränen sanoo.

Nykäsillä on sovittu, että jos kolmena peräkkäisenä kertana lapsi sanoo, ettei hän halua enää jatkaa, harrastuksen saa lopettaa. Lopettamistoiveita ei ole vielä koskaan tullut baletista. Sen sijaan muita harrastuksia on tullut ja mennyt tanssin vierellä useita.

–Minä aloitan tänä syksynä ratsastamisen, sillä myös monet kaverini ratsastavat. Viime vuonna kävin käsityökerhossa, Riina kertoo.

Keräsen mukaan kouluikäisten lasten on hyvä oppia, ettei monikaan harrastus ole ilmainen. Siksi hän kehottaa vanhempia käymään lasten kanssa etukäteen neuvotteluja siitä, mitä harrastus ja välineet maksavat ja miten kauan harrastusta aiotaan kokeilla.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös