Tiina Ellilä

Miten pitää puolensa kuitenkaan loukkaamatta toista? Kysyimme tätä Tampereen yliopiston puheviestinnän maisteriopiskelijalta Mariella Koivulalta, joka on opiskellut assertiivisuutta Ulsterin yliopistossa Belfastissa.

Assertiivisuuden lähtökohtana on ajatus, että jokaisella on oikeus sanoa ei sekä oikeus tulla kuulluksi niin, että hänen tunteensa, toiveensa ja tarpeensa huomioidaan.

Assertiivisuus tarkoittaa jämäkkyyttä.

–Jämäkkyys-sanassa on kyllä se ongelma, että sen voidaan ymmärtää tarkoittavan sitä, että minä teen nyt näin, muista piittaamatta, Koivula sanoo.

–Assertiivisuus ei tarkoita sitä, vaan sitä, että pitää oman puolensa loukkaamatta toista ja että ollaan yhdenvertaisia. Se tarkoittaa tasapainoa kaikkien osapuolten toiveiden ja tunteiden välillä.

1. Kerro asiasi selvästi, älä pehmentele

Sano oma mielipiteesi, toiveesi tai kieltäytymisesi jostakin asiasta selkeästi. Älä pehmentele asiaasi jo alussa.

Esimerkiksi jos puolisosi tuntuu olevan naimisissa kännykkänsä tai tietokoneensa kanssa, ja tämä harmittaa sinua, tarpeesi on todennäköisesti se, että kumppanisi viettäisi enemmän aikaa sinun kanssasi. Voit sanoa:

–Kaipaan, että viettäisit enemmän aikaa kanssani ja vähemmän aikaa kännykällä. Voitaisiinko olla yhdessä ilman puhelimia? Koivula ehdottaa.

Työpaikalla monen on hyvä opetella asettamaan rajansa sille, minkä verran ottaa vastaan töitä.

–Sano suoraan, mikä tilanteesi on: Nyt en pysty. Minulla ei ole nyt tunteja tarpeeksi, minulla ei ole mahdollisuutta tehdä tuota.

Voit etsiä vastauksessasi myös ratkaisua:

–Kokeile ehdottaa, miten muuten asian voisi hoitaa tai miettimällä, olisiko joku muu, joka asian voisi tehdä.

2. Muista elekieli: katso silmiin, kosketa

Pidä sanaton viestintäsi samassa linjassa sanomasi kanssa. Sano asiasi selkä suorana. Älä pyytele elekielellä anteeksi olemassaoloasi, mutta älä ole myöskään röyhkeä.

Ota katsekontakti ihmiseen. Voit myös koskettaa.

–Jos olet jo valmiiksi kyyryssä, et katso silmiin ja pyydät olemasssaoloasi anteeksi, sinun voi olla vaikea saada sitä, mitä haluat.

Myös valitsemasi äänenpaino on tärkeä.

–Äänen pitää olla ystävällinen ja avoin. Älä puuskahtele tai ole anteeksipyytelevä. Moni saattaa sanoa asiansa jo valmiiksi mielensä pahoittaneena.

3. Ala käyttää pehmentäviä sanoja

Kun olet sanonut asiasi ytimen, voit alkaa käyttää sanallisia pehmennyskeinoja. Pehmentelemällä pääsee pitkälle.

–Pehmentely tekee asian esittämisestä vaikuttavampaa, koska siten osoitat huomioivasi toisenkin oikeudet eikä toinen siksi ärsyynny heti.

Voit sanoa esimerkiksi:

–Ymmärrän, että pidät ystäviisi yhteyttä ja että Facebookissa on mielenkiintoisia ryhmiä ja me olemme tottuneet olemaan paljon puhelimillamme, mutta kaipaan, että viettäisit enemmän aikaa kanssani ja vähemmän aikaa kännykällä, Koivula ehdottaa.

Tai kun olet töissä kieltäytynyt lisätyöstä:

–Hymyile ja aloita lauseesi sanomalla: Minä ymmärrän, että sinä tarvitsisit jonkun tekemään tämän, mutta minä en nyt pysty.

4. Pehmennä viestiäsi myös elekielellä

Tue elekielellä sitä, mitä haluat sanoa. Puhu pehmeällä, ystävällisellä äänensävyllä. Hymyile, kosketa ja nojaa toista ihmistä lähemmäs, jos se tuntuu sopivalta.

Tämä on tärkeää, koska ihminen uskoo ensimmäisenä sen nonverbaalin eli elekielen, koska se on ensimmäinen kieli, jonka olemme vauvoina oppineet.

–Siksi me huomaamme elekielestä senkin, että toinen valehtelee.

5. Toimi puheidesi mukaan.

Jos kauniit puheesi eivät ole linjassa tekojesi kanssa, minkäänlainen vuorovaikutus ei riitä.

–Jos sopii puolisonsa kanssa kännykättömyydestä, muttei sopimusta oteta koskaan käytäntöön, jämäkkyys jää pelkäksi puheeksi.

Onko siis ehdottajan vastuulla "holhota", että kännykättömyys toteutuu?

–Voi ehdottaa, että hei, tänään illalla ollaan ilman kännyköitä ja jättää omansa pois. Jos vain tuhisee itsekseen, ettei mikään ole muuttunut, vaikka tästä puhuttiin, olet alistuva, et assertiivinen.

Eikös sillä toisellakin ole vastuunsa?

–On. Se onkin haastavaa, että toinen saattaa jättää toiveesi huomioimatta, vaikka olisit kuinka jämäkkä. Silloin täytyy ottaa tilanne puheeksi, jämäkästi.

–Jos kumppani sanoo, että tietysti kulta, muttei aio koskaan toteuttaa lupaustaan, siinä ei ole assertiivista käytöstä, koska assertiivisuuteen kuuluu avoimuus.

–Ellei kumppani aio muuttaa käytöstään, hänen tulisi mieluummin alusta asti sanoa, että ei kiitos, roikun mieluummin puhelimella –mikä taas ei varmaan tee kovin hyvää parisuhteelle.

Myös silloin, jos kieltäydyt töissä ottamasta lisää tehtäviä, mutta kuitenkin otat ne myöhemmin vastaan, viestintäsi on ristiriidassa tekojesi kanssa.

–Ihminen ei ole kovin jämäkkä silloinkaan, jos hän sanoo, ettei lähde juhliin, mutta sitten kuitenkin syyllistyy ja lähtee.

6. Ole viestinnässäsi sitkeä

On ihmisiä, joiden ehkä jo etukäteen tiedät loukkaantuvan jämäkkyydestä.

–Pidä silti pintasi ja jatka jämäkkää linjaa, sillä ajan kanssa se muuttaa ihmissuhdetta terveemmäksi. Joskus joku vain loukkaantuu, vaikka sanoisit asiat kuinka ystävällisesti.

–Jos ihminen on tottunut nojaamaan sinuun eikä saakaan sinulta enää vaikkapa autokyytiä, hän saattaa loukkaantua. Se on vallankäyttöä: Jos minä loukkaannun, tuo ehkä myöntyy.

7. Yritä tunnistaa hauraat ihmiset

–Esimerkiksi masentuneen kanssa pitää yrittää olla vielä pehmeämpi ja lempeämpi kuin muille. En tosin ole psykologi, Koivula sanoo.

8. Älä ole aggressiivinen äläkä alistuva

Kuvittele mielessäsi jana. Sen keskellä on toivottava, assertiivinen eli jämäkkä käytös. Toisessa ääripäässä on aggressiivinen ja toisessa ääripäässä alistuva käytös.

Aggressiivisuus on sitä, että ihminen hermostuu mitättömästäkin asiasta ja alkaa riehua vaikka nakkijonossa –hän ei pysty toimimaan muiden ihmisten kanssa räjähtämättä.

–Nalkutuskin on aggressiivisuutta. Ja hyödytöntä. Myös huomauttelu menee aggressiivisuuden puolelle, esimerkiksi jos sanoo: Taas sä oot kännykän kanssa!

–Alistuvaan käytökseen liittyy huono itsetunto. Jälkeen päin ihmistä harmittaa, kun hän aina alistuu. Alistuva ei sano mitään, vaikka häntä harmittaisi, että töissä hänelle tulee aina lisää töitä, Mariella Koivula kuvaa.

9. Jaksa jatkaa harjoittelua

Jämäkkyys eli assertiivinen käytös on opeteltavissa. Hyväksy se, että opettelu voi vaatia aikaa –etenkin jämäkkänä pysyminen tiukoissa, stressaavissa tilanteissa.

Jatka siis harjoittelua, vaikka välillä epäonnistuisitkin.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös