Äänekoski
Hintojen nousu vaikuttaa kaikkiin, mutta miten ruokakuluja hallitaan perheessä, jossa on peräti kuusi lasta ja kaksi aikuista? Miten ruokahuolto toimii isossa perheessä?
Äänekoskella asuvan Salla Leinon perheeseen kuuluu hänen puolisonsa sekä pariskunnan 3-, 6-, 8-, 10-, 12- ja 13-vuotiaat lapset. Tässä taloudessa ruokaan kuluu noin 200 euroa viikossa. Kuukaudessa siitä tulee 800 euroa, vuodessa 9600 euroa.
Jääkaapissa on perustarpeet suurperheen ruokkimiseen.
Suurperheen arjen rutiineihin kuuluu muun muassa viikoittainen ruokatilaus netissä. Siinä on usein esimerkiksi seuraavia tuotteita:
yksi kilo kaurahiutaleita
kolme 400 gramman jauhelihapakettia
600 gramman paketti margariinia
yksi kilo juustoa
10 litraa maitoa
12 omenaa
10 appelsiinia
13 banaania
Nämä ovat kauppalistan perustuotteet, mutta Salla Leino muokkaa listaa tarpeen mukaan.
Netin kautta tehtävä ruokatilaus on Leinon mielestä kätevä. Etenkin nyt, kun polttoainekin on aikaisempaa kalliimpaa.
”Kotoa kauppaan on noin kaksitoista kilometriä. Pyrimme ajamaan mahdollisimman vähän. Mennessäni kauppaan hankin samalla reissulla kaiken tarvittavan, ettei tarvitse lähteä seuraavana päivänä uudestaan.”
”Muroja kukaan ei edes kaipaa, kun niitä ei ole ollutkaan.
Viimeistään viikonloppuun mennessä jääkaappi kaipaa jo täydennystä. Toisinaan Leino hakee lisää juustoa tai margariinia jo arkena. Samoin leipää ja kasviksia.
Kun leipä loppuu, Leino leipoo joskus sämpylöitä: noin 50–60 kappaletta kerrallaan.
Leipää perhe syö esimerkiksi aamupalalla smoothien kanssa. Smoothieta tehdään kaksi litraa, jos kaikki sitä juovat. Juomaan Leino piilottaa kasviksia.
”Lapset syövät esimerkiksi lehtikaalia ja avokadoa smoothieen sekoitettuna. Muuten ne eivät heille maistu”, Leino sanoo.
Jos koko perhe syö aamupalaksi puuroa, sitä tehdään kahden litran kattilallinen. Puuroannoksen päälle ripotellaan perheen itse keräämiä mustikoita.
Pakkasesta löytyy edellisen syksyn mustikkasatoa.
Muroja ei keittiössä ole.
”Koska syömässä on iso porukka, emme osta niitä juuri koskaan. Paketillisesta ei riittäisi kuin yhdelle ruokailukerralle. Muroja kukaan ei edes kaipaa, kun niitä ei ole ollutkaan.”
Tavallisen arkipäivän aamuna Leinon puoliso lähtee töihin, neljä lapsista kouluun. 3- ja 6-vuotiaat jäävät Leinon kanssa kotiin.
Kotona oleva kolmikko syö lounaaksi edellisen päivän päivällistä. Jos ruokaa on jäänyt vain vähän, Leino tekee lisäksi esimerkiksi munakasta.
”Jos teen esimerkiksi makaronilaatikon, siihen tulee noin kilo makaronia ja noin puoli kiloa jauhelihaa.
Kodin pihassa asuvat kuusi kanaa ja kukko saavat aamupuuron mahdolliset jämät. Perhe saa kanalasta kuusi kananmunaa päivässä.
Usein kuulee sanottavan, että ruokaa kannattaa tehdä moneksi päiväksi kerrallaan, jotta ei tarvitse kokata päivittäin. Tässä perheessä se ei onnistu, sillä ruokaa on tehtävä niin paljon jo yhden päivän tarpeisiin.
”Jos teen esimerkiksi makaronilaatikon, siihen tulee noin kilo makaronia ja noin puoli kiloa jauhelihaa. Se helpottaa paljon, että ruokaa tarvitsee valmistaa alusta alkaen itse vain kerran päivässä”.
Pienimmät lapset, Arman (vas), Kristel ja Gretel, auttoivat salaatin teossa.
Monissa perheissä turvaudutaan etenkin kiireisinä arkipäivinä valmisruokiin. Niitä Leino ei osta, sillä niitä saisi hankkia ”hirveän ison määrän”, että jokainen tulisi kylläiseksi.
Se ei kuitenkaan Leinoa haittaa.
”Meillä se on sen puoleen helppo, että minulla on kotona aikaa suunnitella ruoka ja laittaa se.”
”Nyt tortillalätyn sisään laitetaan myös riisiä, jotta lihaa kuluu vähemmän.
Arkena Leino kokkaa perheen ruoat, viikonloppuisin myös puoliso laittaa ruokaa.
Paitsi ruoan hintojen nousu, myös kasvavat lapset ovat vaikuttaneet siihen, kuinka paljon ruokaan kuluu rahaa.
”Kaksi vanhinta lastamme ovat sen verran isoja, että ruokaa kuluu aivan eri tavalla kuin aiemmin.”
Pienillä nikseillä Leino on saanut nipistettyä ruokakuluista hieman pois.
Puuroa keitetään aikaisempaa useammin aamuisin, jotta leipää ei kuluisi niin paljon. Ennen he laittoivat tortilloihin salaattia ja lihaa, mutta nyt tortillalätyn sisään laitetaan myös riisiä, jotta lihaa kuluu vähemmän.
Sekä rahanmenoa että hävikkiä vähentää myös suunnitelmallisuus kaupassa, Leino toteaa. Ruokien tilaaminen netistä on hänen mukaansa vaikuttanut siihen, että ostoksia suunnittelee aikaisempaa tarkemmin.
Ruokahävikkiä ei tule perheessä nykyisin lähes lainkaan.
Sanna valmisti lounaalle kaikkien suosikkia lasagnea. Kuvassa pöydän vasemmalla puolella Gretel ja Kaabriel. Oikella puolella Noel, Kristel ja Arman.
Kuten moni muukin, korona-aikana myös Leinon perhe siirtyi tilaamaan ruokansa netistä. Sen myötä Leino on huomannut itsessään muutoksen: ennen koronapandemian alkua hänestä oli mukavaa mennä ruokakauppaan ja miettiä vasta siellä mitä ostaisi.
Nyt heräteostokset kahdeksanhenkiselle perheelle tulevat kalliiksi.
Leino suunnittelee silti vain harvoin hyvin yksityiskohtaisesti, mitä tulee viikon aikana valmistamaan. Yleensä hän ostaa aineksia, joista on moneen eri ruokaan: jauhelihasta ja perunasta saa vaikka muusin ja lihapullat, keitetyt perunat ja jauhelihakastikkeen tai liha-perunasoselaatikon.
Kesällä ruokakulut laskevat hieman, sillä kasviksia saa omasta maasta: salaattia, kurkkua, sipulia, kesäkurpitsaa, perunaa ja tomaattia. Perhe myös kalastaa kesäisin. Omenat poimitaan syksyllä omista puista.
Leino kannustaakin kasvattamaan vihanneksia itse, jos se vain on mahdollista.
”Se on lapsille mielekästä puuhaa ja tosi palkitsevaa.”