Leskeytyminen laittoi Harri Hatulaisen ja Margareth Walkamo-Hatulaisen elämän uusiksi viisikymppisinä. Loppuelämän henkinen koti löytyi yllättävästä paikasta. Fyysiseksi kodiksi rakentuu parin taustalla näkyvä talo, jota he pystyttävät Porin Toejoelle. Kuva: Heikki Westergård
Ihmiset|Satakuntalaisia rakkaustarinoita
Kerran vielä
Syöpä vei puolisot, joiden kanssa Margareth Walkamo-Hatulainen ja Harri Hatulainen aikoivat vanheta. Nyt Poriin asettunut pari kertoo, millaista on rakentaa loppuelämää toistamiseen uusiksi.
Joskus ei tarvita kuin kahvikupin viereen pyytämättä kiikutettu sokeripala kertomaan, että välittää toisesta.
”Siitä tajusin, että meillä on yhteys. Hän oli pannut merkille, että käytän sokeria kahvissa ja unohdin ottaa sen noutopöydästä”, Harri Hatulainen, 62, kertoo ja katsahtaa nykyistä vaimoaan, silloista Yyterissä järjestetyn surutapaamisen osanottajaa.