Rikkaiden ja köyhien väliset ystävyyssuhteet voivat auttaa köyhien lapsia luokkaloikassa – aineistossa kymmenien miljoonien ihmisten tietoja

Tutkimuksessa luokkarajat ylittävillä ystävyyssuhteilla näytti olevan yksilön kannalta suurempi merkitys kuin esimerkiksi perherakenteella tai asuinyhteisön etnisellä rakenteella.

Ystävyyssuhteilla voi kartuttaa niin sanottua sosiaalista pääomaa.

29.9. 15:57

Mitkä seikat vaikuttavat ihmisen tulotasoon?

Ainakin ystävät ja asuinalue, arvioi yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen tuore tutkimus Nature-tiedelehdessä. Tutkimuksesta kertoi ensin sanomalehti The New York Times.

Yhdysvalloissa on tutkittu paljon asuinalueen vaikutusta yksilön mahdollisuuksiin. Tuloerot ovat kasvaneet maassa merkittävästi 2000-luvulla.

Jo aiemmin on huomattu, että tietyt asuinalueet vaikuttavat tarjoavan köyhien perheiden lapsille paremmat mahdollisuudet luokkaloikkaan. Ei ole kuitenkaan tiedetty, miksi näin on.

Kyse on sosiologeille tutusta ilmiöstä eli sosiaalisesta pääomasta.

Nyt laaja tutkimus valottaa syytä ilmiön takana.

Jos köyhän perheen lapsi varttuu asuinalueella, jolla eri yhteiskuntaluokat ovat ystäviä keskenään, hän tienaa aikuisena keskimäärin enemmän. Analyysi pohjautuu 72 miljoonan ihmisen Facebook-kaverisuhteisiin.

Jos pienituloisten perheiden lapset asuivat alueella, jossa 70 prosenttia heidän ystävistään oli varakkaita, aikuisina heidän tulonsa olivat keskimäärin 20 prosenttia korkeammat kuin verrokkiryhmällä.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden lehtori Antti-Jussi Kouvo ei ylläty tuloksista.

Kyse on sosiologeille tutusta sosiaalisesta pääomasta. Se viittaa sosiaalisten verkostojen ja luottamuksen merkitykseen.

Kouvo mainitsee sosiologi Mark Granovetterin, joka tunnetaan työstään niin sanottujen heikkojen siteiden parissa.

”Granovetterin mukaan jos on toisen verkoston jäsenen, ei välttämättä kovin tutunkaan henkilön, kautta yhteys resursseihin, joista oman verkoston jäsenet eivät pysty kilpailemaan, siitä on yksilölle etua”, Kouvo sanoo.

Se, että pienituloisen perheen lapsi on tekemisissä parempituloisten ihmisten kanssa, voi avata hänen käyttöönsä uusia resursseja verrattuna muihin.

Huomattavaa tutkimuksessa on sosiaalisen median aineiston laaja käyttö.

Seuratut 72 miljoonaa ihmistä vastaavat 84:ää prosenttia yhdysvaltalaisista 25–44-vuotiaista. Yhteensä aineisto kattaa yli 21 miljardia Facebook-kaveruutta. Kyseessä on tähän asti laajin tämän aihepiirin aineisto.

Tutkijat saattoivat valjastaa merkittäviä määriä sosiaalisen median kautta saatavia tietoja. Kunkin henkilön tulotaso arvioitiin Facebook-profiilin tietojen, kuten iän, postinumeron, korkeakoulun ja puhelimen mallin avulla. Nimetön aineisto rajoittui aktiivisiin Facebookin käyttäjiin.

Tutkijat selvittivät Facebookin avulla pienituloisiksi arvioitujen henkilöiden asuinpaikan ja suurituloisten ystävien määrän. Näin saatiin tietoa, miten tyypillisiä pieni- ja suurituloisten väliset ystävyydet ovat eri alueilla.

Tietoja verrattiin aikaisempaan verotietoihin perustuvaan tutkimukseen. Siinä selvitettiin, millaiset mahdollisuudet luokkaloikkaan eri asuinalueet tarjoavat köyhien perheiden lapsille.

Erillinen analyysi selvitti lapsuusaikaisten ystävien vaikutusta henkilön tulotasoon.

Tähän käytettiin lähes 20:tä miljoonaa Facebook-profiilia, jotka sisälsivät tiedot henkilön vanhemmista ja lukiosta.

Tutkijat arvioivat vanhempien tulotason perusteella, miten paljon rikkaiden ja köyhien perheiden lapset olivat tekemisissä keskenään eri alueilla.

Analyysi toistettiin kuvapalvelu Instagramista saaduilla teini-ikäisten käyttäjien tiedoilla.

Sillä, kenet tuntee, vaikuttaa siis ainakin Yhdysvalloissa olevan konkreettista rahallista arvoa.

Kaikkien erillisten analyysien perusteella juuri rikkaiden ja köyhien väliset suhteet asuinalueella vaikuttivat köyhien lasten mahdollisuuksiin.

Yksilön kannalta luokkarajat ylittävillä ystävyyssuhteilla näyttää olevan suurempi merkitys kuin perherakenteella, koulun tasokkuudella, töiden saatavuudella tai asuinyhteisön etnisellä rakenteella. Sillä, kenet tuntee, vaikuttaa ainakin Yhdysvalloissa olevan selvää rahallista arvoa.

Tutkimus todistaa laajemmalla asetelmalla samaa viestiä kuin aiemmat. On hyödyllistä, jos emme elä vain omankaltaistemme ihmisten keskellä. Tutkijat puhuvat yhteiskunnallisen eriytymisen eli segregaation ehkäisystä.

”Vaikka segregaatio tuottaa tiettyä turvaa, kun olemme ’omiemme joukossa’, se myös samanaikaisesti saattaa aika traagisellakin tavalla sulkea erilaisia ovia yksilöiden mahdollisuuksilta”, Kouvo sanoo.

Alueellinen eriytyminen johtaa helposti tulo- tai koulutustasoon liittyviin kuiluihin alueiden välillä.

”Kyllähän tämä tutkimustulos sen osoittaa, että jotain kannattaisi Yhdysvalloissa tehdä.”

Sosiaalisia ryhmiä sekoittava asuntopolitiikka ei auta, jos työssä puurtavat ihmiset käyvät lähinnä nukkumassa kotonaan.

Suomessa ei tiettävästi ole tehty laajaa ystävyyssuhteiden sosioekonomiseen vaikutukseen pureutuvaa tutkimusta. Sosiaalista pääomaa on kyllä tutkittu.

Suomesta tuskin tulisi yhtä voimakkaita tuloksia kuin Yhdysvalloissa, Kouvo pohtii. Yhteiskunnallinen eriytyminen on täällä lievempää.

Suomessakin on oltu huolissaan alueiden eriytymisestä. Elokuussa kaupunki­maantieteen professori Mari Vaattovaara peräänkuulutti keskustelua pääkaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja sen syistä.

Yhteiskunnallista eriytymistä on monissa maissa pyritty lievittämään silloittavalla politiikalla, jossa yritetään lisätä eri sosiaalisten ryhmien kanssakäymistä.

Tähän kuuluu Kouvon mukaan asuntopolitiikka, jossa omistus- ja vuokra-asuntoja sijoitetaan rinta rinnan.

Ihmisillä täytyy olla myös aikaa ja tilaa tavata toisiaan, Kouvo muistuttaa. Sosiaalisia ryhmiä sekoittava asuntopolitiikka ei auta, jos työssä puurtavat ihmiset käyvät kotona lähinnä nukkumassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut