Oman lapsen kuolema on sastamalalaisen Mirjami Kaajan elämän suuri suru - Ihmiset - Satakunnan Kansa

Tekstiviesti jäi äidin ja tyttären viimeiseksi keskusteluksi, 25-vuotias Heidi kuoli seuraavana aamuna – ”Suru ei katoa, mutta särmät pehmenevät”

Oman lapsen kuolema on sastamalalaisen Mirjami Kaajan elämän suuri suru. Yli 15 vuotta tyttärensä kuoleman jälkeen hän ihmettelee, miten nopeasti aika on kulunut: ”Tässä minä vaan vielä olen, ilman Heidiä.”

Mirjami Kaaja on asunut Sastamalassa viitisen vuotta. Kuvan pehmonallen hän sai pian tyttärensä kuoleman jälkeen lohdutukseksi ystävältään. Nallen nappisilmät tuovat mieleen tyttären iloisen katseen.

11.4. 17:00

Suru on hyvä sana. Se kattaa kaiken menneen ja tulevan.

Mirjami Kaaja, 70, kuvailee tunnetta, joka on hänelle jokapäiväinen vieras.

Kaajan tytär Heidi kuoli 25-vuotiaana vuonna 2005. Aikaa on kulunut yli 15 vuotta, mutta äidin suru ei katoa. Sen särmät vain pehmenevät.

– Heidin kuolema on minun elämäni suuri suru. Äidin suru on aina, Kaaja sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos