Tampere
On jatkuvasti menossa, käy kuin kone, vastaa kysymyksiin ennen kuin ne on kysytty loppuun, keskeyttää, on tunkeileva. Näin Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori, Taysin ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kuvailee tyypillisen ADHD-lapsen käytöstä.
ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka pääoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
2000-luvun puolivälissä tehdyn tutkimuksen mukaan ADHD oli 5,29 prosentilla lapsista ja nuorista. Aikuisilla esiintyvyys oli 4,4 prosenttia. Tutkimus oli meta-analyysi eli kokosi yhteen laajan joukon tutkimuksia.
Mikä?
ADHD
Ennen 12 vuoden ikää alkanut pitkäkestoinen toimintakykyä alentava tai kehitystä häiritsevä tarkkaamattomuus tai yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Tarkkaamattomuuden tulee olla kehitystasoon epäsopivaa – se ei ole välttämättä vielä ADHD:ta, jos pieni lapsi ei jaksa olla hiljaa, kun pyydetään.
Tarkkaamattomuuden tulee haitata ihmissuhteita, opiskelua ja työtä.
Oireiden pitää ilmetä vähintään kahdella elämänalueella ja haitata toimintakykyä eikä selittyä muulla syyllä.
Tarkkaavuudella säädellään, mitä tietoa ulkoisten ärsykkeiden tulvasta ja kehollisista tuntemuksista sekä mielenliikkeistä otetaan tietoiseen käsittelyyn.
Tarkkaamaton henkilö esimerkiksi jättää usein huomioimatta yksityiskohtia, tekee huolimattomuusvirheitä tai unohtaa asioita. Hänellä on myös usein vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä, ja hän häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
Kaltiala muistuttaa, että ihan kaikki keskittymisvaikeudet eivät ole ADHD:ta.
”Monenlaiset seikat, kuten stressi, kiire, kipu, nälkä, univelka, väsymys, motivaation puute, masennus ja voimakkaat tunnetilat, myös rakastuminen, voivat heikentää tarkkaavuutta. Voi olla, että ihmisellä on tavanomainen tarkkaavuuskapasiteetti, mutta se tilapäisesti heikentyy jostakin syystä.”
Kaltiala muistuttaa, että myös esimerkiksi mieliala-, päihde- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä psykooseihin voi liittyä keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Myös kehitykselliset häiriöt, aivojen äkillisen toiminnan häiriöt ja aivosairaudet voivat heikentää tarkkaavuutta.
Normaalisti ihminen pystyy jakamaan tarkkaavuuttaan eri asioihin yhtä aikaa. Jo käveleminen ja purkan syöminen yhtä aikaa vaatii tarkkaavuuden jakamista, samoin kuin autolla ajaminen.
Vaaditaan enemmän
”Sillä tarkkaavuudella ja keskittymiskyvyllä, millä lapsi aiemmin pärjäsi, ei pärjää enää. Nyt lapset ovat kouluissa isoissa tiloissa ja vaeltavat tilasta toiseen eri opettajien kanssa. He todennäköisesti käyttäytyvät levottomammin kuin jos olisivat yhdessä tilassa, jossa heillä olisi omat pulpetit”, Kaltiala sanoo.
”Siitä huolimatta kouluissa on tehty tilaratkaisuja, jotka eivät sovi lasten kehitykselle.”
ADHD:n kriteerejä on laajennettu. Tämä on johtanut ADHD-diagnoosien lisääntymiseen – ja sitten tulee tarve lisätä palveluita, Kaltiala sanoo. Hän uskoo, että diagnooseja on lisännyt myös neuropsykiatristen haasteiden eli nepsytietoisuuden laajeneminen ja häpeän hälveneminen diagnoosin saaneilla.
”Lapsille toivotaan nepsydiagnoosia, jotta olisi jokin yksinkertainen hoito, joka poistaisi häiriön.”
”Ylikuumentunut asia”
Kaltiala sanoo, että ADHD on ollut valtavan kiinnostuksen kohteena 20 vuotta.
”Kansalaiskeskustelussa ja mediassa ADHD on päässyt sellaiseen asemaan, että potilaan pitää taistella vuosikausia ja sitten löytyy ADHD, joka on vastaus kaikkeen. Jos jokin asia pääsee tällaiseen asemaan, asia on ylikuumentunut. Oletteko kuulleet, että joku kertoisi, että taistelin vuosia ja sitten löytyi masennus tai skitsofrenia?”
”Aiemmin paniikkihäiriö oli tällainen ylikuumentunut aihe. Potilaat, joilla oli ollut vuosikausia muu diagnoosi, halusivat selvittää, josko heillä olisikin paniikkihäiriö.”
Kaltiala kertoo, että myös Ruotsissa on ollut valtava ADHD-buumi. Nyt ruotsalaiset hakevat ADHD-diagnoosin purkua, koska ovat huomanneet, että siitä on haittaa työelämässä.
Tähän asti on ajateltu, että ADHD alkaa lapsena, ja oireet usein lievenevät aikuisena. Voiko ADHD alkaa vasta aikuisena? Kaltiala esitteli seurantatutkimusta, jossa ihmisiä on seurattu 40 vuotta. Aikuisista ADHD-potilaista 90 prosenttia ei ollut lapsena ADHD-potilaita.
”Tämä aiheuttaisi paradigman muutoksen: että ADHD voisi alkaa myös aikuisuudessa. Näillä aikuisilla ihmisillä oli paljon ja vaikeita ongelmia ja paljon palveluntarvetta, mutta on vielä epäselvää, mikä ADHD:n kaltaiset oireet aiheutti.”
Kaltiala sanoo, että keskittymisvaikeudet voivat olla myös itse hankittuja.
”Päihteet, univelka, riittämätön palautuminen ja huono fyysinen kunto johtavat keskittymisvaikeuksiin. Monilla on työssä huono aivoergonomia: ei pidetä minkäänlaisia taukoja. Ja ihmiset odottavat vastauksia nopeasti, koska on monia pikakanavia käytössä. On älytön kaupunkitarina, että pystyisi samaan aikaan kirjoittamaan lausuntoa ja osallistumaan Teamsiin ja somekanaviin.”
”Pitäisi levätä riittävästi, pitää työssä riittävästi taukoja, syödä riittävän usein ja terveellisesti eikä tehdä liian monta asiaa yhtä aikaa.”
"Myös töiden vaatimustaso on kasvanut keskittymiskykyä kuormittavalla tavalla”, Kaltiala sanoo.
”Työelämässä ei ole enää tarjolla sellaisia tehtäviä, joissa ei tarvitse koko ajan uudistua ja hallita sekä tietoteknisiä että sosiaalisia taitoja.”