Suomalaisilla työpaikoilla ei aina osata ottaa puheeksi huolta kollegan alkoholinkäytöstä, arvioi päihdetyön asiantuntija Pirkko Hakkarainen.
Vaikka ennen koronaviruspandemiaa näkyvä alkoholinkäyttö työpaikoilla selvästi vähentyi, ei se välttämättä tarkoita, että haittoja alkoholinkäytöstä olisi vähemmän. Tosin koronan muuttama työelämä myös pahensi monien päihdeongelmia.
”Työelämä on kuormittavaa ja stressaavaa nykyään, ja alkoholi on monelle se tapa, jolla kuormitusta puretaan. Ongelmakäyttö on näkymättömämpää, huomaamattomampaa, eikä sitä aina välttämättä tiedosteta”, sanoo Hakkarainen.
Hän kaipaisi työelämään avoimempaa keskustelua alkoholinkäytöstä. Hakkarainen vertaa stigman purkamista mielenterveyteen, josta puhuminen on selvästi normalisoitunut viime vuosina. Hänen mukaansa alkoholinkäytöstä puhuminen on osa laajempaa työhyvinvointia.
”Stressi altistaa liialliselle päihteidenkäytölle. On työnantajan asia kannustaa työntekijöitä erilaisiin tapoihin ja järjestää työolot sellaiseksi, etteivät ne kuormita liikaa.”
Alkoholinkäyttö työpaikalla on noussut puheeksi myös sen jälkeen, kun elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) alkoholinkäytöstä esitettiin erilaisia väitteitä.
Lue lisää: Vanhanen kommentoi Ylellä huhuja Lintilän alkoholinkäytöstä: ”Tässä on selvästi ajojahdista kyse”
Lue lisää: IS: Saarikko on keskustellut Lintilän kanssa alkoholinkäyttöön liittyvistä huhuista
Hakkarainen puhuu kuitenkin alkoholista ja työelämästä yleisellä tasolla.
Alkoholia käyttää Suomessa noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä, kertoo Ehkäisevä päihdetyö ry. Järjestön mukaan työelämässä olevista miehistä 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Arviolta noin 1–5 prosentissa tapauksista kyseessä on varsinainen alkoholiriippuvuus.
Järjestö laskee, että keskimääräisessä suomalaisessa kymmenen hengen työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan kohtuukäyttäjää ja yhdestä kahteen riskikäyttäjää.
Alkoholin haitallinen käyttö voi vaikuttaa Hakkaraisen mukaan työpaikalla esimerkiksi keskittymiskykyyn. Hän huomauttaa, että esimerkiksi liikenne- ja turva-alalla pienikin keskittymiskyvyn heikkeneminen voi aiheuttaa vaaraa.
”Jo pienet alkoholiannokset heikentävät yöunia, mikä puolestaan heikentää keskittymiskykyä. Monesti puhutaan siitä, että on työpaikalla fyysisesti, mutta ei saa oikein mitään aikaiseksi. Toisaalta ihminen voi myös alkoholinkäytön takia vältellä muita työyhteisössä.”
”Asia pitäisi aina ottaa puheeksi ja ohjata ihminen varhaisessa vaiheessa työterveyteen, jossa voi käydä keskustelua luottamuksellisesti ja saada neuvoa alkoholinkäytöstä”, toteaa Hakkarainen.
”Työntekijä on itse usein viimeinen, joka tunnistaa oman ongelmansa.”
Alkoholimäärien suhteen Hakkarainen ei osaa antaa yleispäteviä ohjeita.
”Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle”, hän toteaa.
Sen sijaan Hakkarainen kehottaa työkavereita nostamaan esiin kollegan alkoholinkäytön, jos se aiheuttaa huolta.
”Työkaverit voivat tehdä jo paljon kysymällä kuulumisia ja tarjoamalla apua. Voi esimerkiksi kysyä, olisko toisen hyvä käydä työterveydessä. Tuuppaus oikeaan suuntaan voi olla se, mitä tarvitaan”, hän kuvaa.
Miten sitten voi itse tunnistaa sen, onko oma alkoholinkäyttö hallinnassa?
”Kannattaa kuunnella läheisten kommentteja ja pohtia, vaatiiko joka ikinen tapaaminen alkoholia. Netin itsearviointityökaluista, esimerkiksi Päihdelinkiltä, voi myös saada palautetta omasta alkoholinkäytöstä.”