Milloin yöllisistä vessa­käynneistä pitää huolestua? Näin erotat harmittomat oireet vakavammista

Jos tarve käydä vessassa yhtäkkiä lisääntyy, siihen kannattaa kiinnittää huomiota, sanoo urologi. Varsinkin miehillä virtsaamisvaivojen takaa voi löytyä hoidettavissa oleva syy.

Tiheävirtsaisuus on yksilöllinen ja osittain perinnöllinen ominaisuus.

4.3. 13:03

Jatkuva vessassa juokseminen lisääntyy usein iän mukana. Toisaalta kyse on myös yksilöllisestä ominaisuudesta: joidenkin virtsarakko on aktiivisempi kuin toisilla.

Ärsyttävät virtsaamisvaivat voivat olla harmittomia, mutta niiden takaa voi paljastua myös vakavampi syy.

Miesten virtsaamisvaivoissa on vain harvoin kysymys virtsatie­tulehduksesta, kuten naisilla. Tosin ikääntyessä tulehdusriski lisääntyy myös miehillä.

”Oli minkä ikäinen tahansa, yhtäkkiseen muutokseen virtsaamisessa pitää kiinnittää huomiota”, sanoo urologian professori Antti Rannikko Meilahden sairaalan vatsakeskuksesta.

Rannikko puhuu mieluummin yleisesti virtsaamisvaivoista kuin yliaktiivisesta rakosta, sillä vaivojen taustalla on monenlaisia syitä. Aina oireiden syynä ei ole edes ole hoidettavaa sairautta tai varsinaista vikaa. Virtsaamisvaivat ovat nuoremmissa ikäluokissa yleisempiä naisilla, mutta jo 60–70-vuotiailla miehillä karkeasti puolet ovat kokeneet tiheä­virtaisuuden oireita.

”Yli 80-vuotiaista valtaosalla miehistä on joitakin virtsaamisvaivoja”, Rannikko kertoo.

Ikääntyminen ei Rannikon mukaan automaattisesti tarkoita sitä, että yöunet katkeavat vessareissuun. Kuitenkin osa yli 50-vuotiaista joutuu öisinkin nousemaan vessaan. Suurimmalla osalla käynnit jäävät Rannikon mukaan yhteen tai kahteen käyntiin per yö.

Virtsaamisvaivat huonontavat elämänlaatua ja voivat olla merkki jostain hoidettavissa olevasta vaivasta. Sen takia varsinkin yhtäkkisiin virtsaamisen muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Nuorilla tai ylipäätään seksuaalisesti aktiivisilla miehillä kyse voi olla esimerkiksi sukupuolitaudista. Kirvely, kipu ja jatkuva pissahätä voivat olla oire sukupuolitaudista, joista yleisin on klamydia.

Myös virtsakivet voivat olla sekä tiheävirtsaisuuden syy että seuraus.

"Jos rakko tyhjenee huonosti, sinne alkaa kiteytyä mineraaleja, jotka muodostavat rakkoon kiven. Se voi olla oire rakon huonosta toiminnasta, mutta kivi itsessään myös ärsyttää rakkoa ja voi altistaa esimerkiksi tulehduksille aiheuttaen tiheä­virtsaisuutta”, Rannikko sanoo.

Virtsakivet johtuvat tyypillisesti potilaan kuivumisesta. Virtsakiviä on syytä epäillä, kun tuntuu äkillisestä kipua jommallakummalla puolen alaselkää tai alavatsaa. Joskus virtsakiviin liittyy pientä verenvuotoa.

Yksi yleisimmistä virtsaamisvaivojen aiheuttajista on rakon toimintahäiriö. Vanhemmiten tavallisin syy on eturauhasen liikakasvu, joka on yksilöllistä.

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu voi esimerkiksi rutistaa virtsaputkea lyttyyn, jolloin virtsa virtaa huonommin ulos. Miehillä virtsaputki kulkee eturauhasen läpi. Myös eturauhasen- ja virtsarakon kaulan alueella oleva lihaskudos voi olla jännittyneenä painaen virtsaputkea tukkoon.

Eturauhasen liikakasvusta seuraa usein myös virtsasuihkun heikkenemistä. Eturauhasen liikakasvun hoidon myötä virtsaamisvaivat yleensä helpottavat.

Joskus virtsavaivojen syy voi piillä muussa sairaudessa.

Jos rakko ei tyhjene kunnolla, sinne voi ajan mittaan jäädä yhä enemmän jäännösvirtsaa, joka äärimmillään oireilee öiseen aikaan tapahtuvana lirahteluna.

Se tarkoittaa siis tilannetta, jossa virtsarakkoon jää joka kerta jonkin verran virtsaa, joka jää sinne pysyvästi. Tämä viittaa hiljalleen salakavalasti kehittyneeseen virtsaumpeen. Potilas ei välttämättä ole edes tietoinen asiasta, sillä pieni osa rakosta kuitenkin tyhjenee päivän aikaan virtsaamalla.

Virtsaumpi voi pitkittyessään aiheuttaa munuaisen toimintahäiriöitä. Siksi pitkittyneet virtsaamisvaivat kannattaa tutkituttaa lääkärin vastaanotolla.

"Rakko voi venyä yli äyräidensä niin, että se on kykenemätön enää supistumaan. Se on niin kuin veltto nahkarukkanen”, Rannikko kuvaa.

Akuutti virtsaumpi aiheuttaa kovaa kipua eikä virtsaa tule enää ollenkaan. Se ajaa potilaan sairaalan päivystykseen, jossa rakko tyhjennetään.

Joskus virtsavaivojen syy voi piillä muussa sairaudessa. Hermovaurioihin, selkävammoihin ja joihinkin perus­sairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan, Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin voi liittyä virtsaamisvaivoja.

Myös psyykkiset syyt, kuten stressi, vaikuttavat virtsaamis­tiheyteen. Joillakin on myös Rannikon mukaan selkeä ”ovenkahva­syndrooma”, joka tarkoittaa, että kodin oven lähestyessä tarve päästä vessaan kasvaa voimakkaasti.

Juominen tietysti vaikuttaa suoraan siihen, kuinka usein pissalla täytyy käydä.

Virtsaamisvaivoille voi harvoin tehdä itse muuta kuin juoda vähemmän varsinkin ennen nukkumaanmenoa. Rannikko ei suosittele ravintolisiä virtsaamis­ongelmiin, sillä niistä tuskin on minkäänlaista apua.

”Lieville virtsaamisvaivoille on tyypillistä syklisyys. Ne voivat vaihdella juuri esimerkiksi stressaavan elämäntilanteen mukaan”, Rannikko sanoo.

Miehille on olemassa kolmenlaisia lääkkeitä, joita voi käyttää, vaikka vain viikon ajan, jos tiheävirtsaisuus häiritsee elämää vain välillä.

Eturauhasta rentouttava lääkitys helpottaa nimenomaan esimerkiksi stressistä johtuvaa tiheävirtsaisuutta. Toinen miehille suunnatuista lääkkeistä pienentää eturauhasta, mikä parantaa virtsasuihkua ja helpottaa rakon tyhjenemistä. Kolmanneksi on vielä virtsarakkoa rauhoittava lääkitys, joka vähentää pakonomaista tarvetta käydä vessassa.

”Lääkäri arvioi, onko lääkkeistä hyötyä, sillä lääkkeillä on aina myös haittoja”, Rannikko sanoo.

Vakavien oireiden takia kannattaa aina mennä lääkäriin tutkimuksiin. Sellaisia ovat ainakin kova kipu virtsatessa ja verenvuoto. Jos tuntuu, ettei rakko tyhjene kunnolla ja se häiritsee unta tai muuta elämää, kannattaa tilanne Rannikon mielestä aina tutkia.

Ajoissa asiaan puuttuminen voi ehkäistä sen, että vaivasta kehittyy krooninen, pahimmillaan kirurgisia toimenpiteitä kaipaava virtsaumpi.

Rannikon mukaan miehet puhuvat nykyään yhä rohkeammin virtsaamis­vaivoistaan, jolloin niitä päästään tarvittaessa hoitamaankin ajoissa. Toki on aina niitäkin, jotka hakeutuvat hoitoon vasta, kun tilanne on jo kehittynyt vakavaksi.

”Iso murros oli reilut 20 vuotta sitten, kun erektio­häiriöistä alettiin puhua julkisesti enemmän. Se on helpottanut monia miehiä ottamaan myös virtsaamis­vaivoja puheeksi terveyden­huollossa”, Rannikko sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut