Lisääntyvät mielenterveysongelmat näkyvät Porissakin lastensuojelussa – ”Turvallinen aikuinen on se, mitä jokainen lapsi kaipaa, oli hän millaisessa tilanteessa tahansa”

Uudenkoiviston vastaanottokodin ohjaajat saivat koulutuksesta vahvistusta lapsen kohtaamiseen.

Ohjaajat Anni Korhonen ja Heidi Ciftci sekä vastaava ohjaaja Susanna Suominen tekevät arvokasta työtä Uudenkoiviston vastaanottokodissa.

22.1. 15:04

Pori

”On muuttunut todella paljon vuosien varrella, millaisia lapsia asiakkaiksemme tulee. Mielenterveyshaasteita on koko ajan enemmän ja enemmän.”

Näin kertoo Susanna Suominen, Uudenkoiviston vastaanottokodin vastaava ohjaaja. Uudenkoiviston vastaanottokoti on lastensuojelun yksikkö, joka ottaa vastaan 13–17-vuotiaita lyhytaikaiseen sijoitukseen.

”Nämä ongelmat ovat lisääntyneet tasaisesti vuosi vuodelta. Huonovointisimmat lapset voivat aiempaa huonommin.”

Lasten mielenterveysongelmat kulkevat Suomisen mukaan usein päällekkäin jonkinlaisen päihteiden käytön kanssa. Myös psyykelääkkeiden ja muiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

Kerroimme 14. tammikuuta, että hoitolähetteiden määrä on kaksinkertaistunut Satakunnan nuorisopsykiatrian yksikössä noin kymmenessä vuodessa. Kun työntekijäresurssit ovat samalla pysyneet paikallaan, tarvitaan uusia keinoja kasvaneiden jonojen purkamiseksi.

Yksikön ylilääkärinä 22 vuotta toiminut Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu peräänkuulutti perustasolle lisää työkaluja, joilla auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Perustasolla hän tarkoitti esimerkiksi hoitajia, koulujen työntekijöitä ja lastensuojelun työntekijöitä.

Porin lastensuojelu vastasi omalta osaltaan huutoon jo maaliskuussa 2021, jolloin Sataedussa alkoi kohdennettu koulutus aiheesta. Juuri ennen joulua 2022 Sataedusta valmistui mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnosta ryhmä, joka koostui kaupungin lastensuojelun työntekijöistä.

Aloite koulutukseen tuli suoraan Porin lastensuojelun yksiköiltä, joista jokaisesta tuli osanottajia ryhmään. Kaikkiaan koulutukseen osallistui lähes kaksikymmentä työntekijää, joista neljä työskentelee Uudenkoiviston vastaanottokodissa.

Koulutuksen läpikäyneet Uudenkoiviston vastaanottokodin ohjaajat Heidi Ciftci ja Anni Korhonen kertovat, että koulutuksessa käytiin laajasti ja kattavasti läpi mielenterveys- ja päihdetyön kenttää.

Tärkeimmäksi anniksi he kokivat ne menetelmät, joilla ongelmista kärsivän nuoren voi kohdata ja joilla tätä voi auttaa omalla läsnäolollaan.

”Koulutuksen alussa toivoin, että saisin sormiini jonkun sellaisen nippelitiedon, jolla ratkeaa nuoren päihde- tai mielenterveysongelma. Tämän sijaan koulutus vahvisti sitä tunnetta, että kun kohtaat nuoren, on usein riittävää olla läsnä ja kuunnella. Ei siinä tarvita välttämättä isompia ihmeitä”, Ciftci luonnehtii.

”Koulutuksen myötä tuli pohdittua syvemmin, mitä jo teen ja miksi teen ja miten teen. Syvempi pohtiminen antaa tukea siihen, miten jatkossa kohtaan nuoren”, Korhonen täydentää.

Heidi Ciftci, Anni Korhonen ja Susanna Suominen kertovat, mikä on olennaista ongelmista kärsivän lapsen kohtaamisessa.

Kuten sosiaali- ja terveysala yleensäkin, myös lastensuojelu kärsii valtakunnallisesti työvoimavajauksesta. Susanna Suominen kaipaa paitsi lisäresursseja, myös entistä varhaisempaa puuttumista lapsen mahdollisiin ongelmiin.

”Tarvittaisiin ennakollisia toimia, jotta ongelmat eivät kaadu meidän syliin tai nuorisopsykiatrian syliin. Rahaa ja resursseja pitäisi panostaa varhaislapsuuteen ja neuvolatoimintaan. Jos jo siellä olisi enemmän osaamista ja annettaisiin valistusta, pystyttäisiin puuttumaan ajoissa esimerkiksi perheen edelliseltä sukupolvelta peräisin oleviin ongelmiin.”

Suomisella, Ciftcillä ja Korhosella on ongelmista kärsivien lasten kohtaamiseen ohjenuoria, joita voivat alan ammattilaisten lisäksi soveltaa ketkä tahansa aikuiset.

”Aito halu kuunnella nuorta ja kiinnostus häntä kohtaan ovat keskeisiä asioita. Ei pidä olettaa nuoresta mitään etukäteen, vaan kysyä ja kuunnella”, Korhonen korostaa.

”Turvallinen ja rauhallinen aikuinen on se, mitä jokainen lapsi kaipaa, oli hän millaisessa tilanteessa tahansa – aikuinen, joka kestää kohdata sen lapsen tunteen”, Suominen jatkaa.

”On tärkeää välittää lapselle tai nuorelle se tunne, että hän on arvokas kaikista murheistaan ja ongelmistaan huolimatta”, Ciftci kiteyttää.

Suominen toivoo myös, että lastensuojelua tarvitseviin lapsiin liittyvät stereotypiat jätettäisiin viimein taakse. Laitoslapsista puhuminen saa riittää.

”Asiakkaamme ovat ihan tavallisia, ihania, keskenään erilaisia lapsia usein aivan tavallisista oloista. Me kaikki tarvitsemme apua jossain asiassa jossain kohtaa elämäämme.”

Apua lapselle

Uudenkoiviston vastaanottokoti

  • Uudenkoiviston vastaanottokoti on yksi viidestä Porissa toimivasta lastensuojelulaitoksesta.

  • Sote-uudistuksen myötä se kuuluu Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelulaitoksiin.

  • Se ottaa vastaan 13–17-vuotiaita lyhytaikaiseen sijoitukseen.

  • Uudenkoiviston vastaanottokodissa on 14 asiakaspaikkaa, joista 7 sijaitsee Vastaanotto-yksikössä ja 7 Pätkis-yksikössä.

  • Vastaanotto-yksikköön tullaan aina sosiaalityöntekijän päätöksellä ja usein erittäin kiireellisesti.

  • Kiireellinen sijoitus kestää yleensä 30 vuorokautta, jonka jälkeen päätetään lapselle sopivista jatkotoimista.

  • Pätkis-yksikköön lapsi tulee suunnitelmallisesti ja sitoutuen kuntoutusjaksoon.

  • 3–6 kuukauden Pätkis-jakso tähtää lapsen kunnon paranemiseen niin, että hän voi jatkaa jakson jälkeen kotona asumista.

Lue lisää: Nuorisopsykiatrian lähetteet tuplaantuneet, resurssit laahaavat paikallaan – alan satakuntalaisella konkarilla on selkeä malli vaikean tilanteen ratkaisemiseksi

Lue lisää: Satakunnan ja koko Suomen nuorisopsykiatrian sietämättömän pitkien jonojen taustalla korostuu yksi syy

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut