Jopa kymmenet­tuhannet suomalaiset sairastavat keliakiaa tietämättään – Nämä oireet voivat paljastaa

Jopa yli puolet ihmistä, jotka sairastavat keliakiaa, eivät itse tiedä sitä, sanoo professori Kalle Kurppa.

13.12.2022 15:00

Suomessa on todennäköisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka sairastavat tietämättään keliakiaa, kertoo professori Kalle Kurppa.

Väestöseulonnoissa keliakia löytyy noin kahdelta prosentilta. Se tarkoittaa, että keliakiaa sairastaisi 100 000 suomalaista. Virallisia keliakiadiagnooseja on Suomessa kuitenkin tehty noin 40 000 ihmiselle.

”Tämän perusteella jopa yli puolet ihmistä, jotka sairastavat keliakiaa eivät itse tiedä sitä”, sanoo Kurppa, joka työskentelee lääkärinä Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa ja tutkijana Tampereen yliopistossa. Työssään hän kohtaa kaiken ikäisiä keliakiapotilaita.

Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa pahojakin ongelmia.

Keliakiatauti on myös yleistynyt. 30–40 vuoden aikana sen todellinen esiintyminen on väestötasolla arviolta kaksinkertaistunut. ”Tätä ei selitä pelkästään se, että tauti tunnistetaan entistä paremmin. Vastaava ilmiö on havaittu myös useissa muissa autoimmuunisairauksissa maailmanlaajuisesti”, Kurppa sanoo.

Keliakian tunnistaminen on Kurpan mukaan tärkeätä, sillä pitkään hoitamattomana tauti voi aiheuttaa pahojakin ongelmia, kuten luukatoa, luunmurtumia, hedelmättömyyttä, maksasairautta tai joskus jopa suolistosyöpää.

Keliakia on perinnöllinen sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine gluteeni aiheuttaa kroonisen ohutsuolen tulehduksen.

”Ohutsuolen limakalvon suolistonukka lisää suolen ravintoaineita imeyttävän pinnan tenniskentän kokoiseksi. Keliakiassa tämä pinta-ala romahtaa, mikä aiheuttaa imeytymishäiriöitä ja hivenaineiden puutosta”, kertoo Tampereen yliopiston dosentti Keijo Viiri, joka sai vuoden 2022 keliakiatutkijan tunnustuksen.

Keliakia ei parane, mutta oireet on mahdollista saada hallintaan välttämällä gluteenia. Tutkijat tekevät kuitenkin kuumeisesti töitä selvittääkseen perimmäisen syyn tautiin ja löytääkseen siihen lääkkeen.

Tampereen yliopistossa tätä työtä on tehty jo pitkään. Tutkijapiireissä Tampere tunnetaankin Viirin mukaan lempinimellä keliakiataudin pääkaupunki, Capital of celiac disease.

Oireet voivat olla ”mitä sattuu”, professori Kalle Kurppa sanoo.

Miksi niin moni keliakiatautia sairastava ei tiedä sairaudestaan?

Ongelma on Kurpan mukaan siinä, että oireet voivat olla ”mitä sattuu”.

Tunnetuimpia ovat suolisto-oireet, kuten ripuli ja painonlasku. Mutta keliakiaan voi liittyä myös esimerkiksi nivelvaivoja ja iho-oireita.

Ihokeliakiassa kutisevia rakkuloita ilmenee muun muassa kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa. Lisäksi monilla keliaakikoilla kynsien ja hiusten kasvu heikkenee, ja etenkin iäkkäillä ihmisillä voi olla käsissä ja jaloissa tuntopuutteita. ”Tuntuu kuin käsissä olisi koko ajan tumput ja jaloissa villasukat”, Kurppa kuvaa.

Keliakiaan voi liittyä erilaisia keskushermosto-oireita, kuten mielialan laskua, masennusta, aivosumua ja väsymystä.

Naisilla keliakia voi heikentää myös lisääntymisterveyttä ja aiheuttaa hedelmättömyyttä. Lisäksi keliakia saattaa aiheuttaa anemiaa, nostaa maksa-arvoja tai haurastuttaa luustoa.

”Sitähän ei voi tietää, ennen kuin luu murtuu tai luuntiheys mitataan”, Kurppa sanoo.

”Emme tiedä tarkasti, miksi yhdellä keliakia puhkeaa pikkulapsena ja toisella vasta keski-iässä tai myöhemmin.”

Vastaavia oireita voi liittyä myös moneen muuhun sairauteen, mikä vaikeuttaa taudin diagnosointia. ”Minun ohjeeni lääkäreille on, että jos tulee mieleen epäillä keliakiaa, se kannattaa aina testata”, Kurppa sanoo.

Keliakia on myös siitä outo tauti, että monella keliakiapotilaalla ei ole oireita lainkaan. ”Emme tiedä tarkasti, miksi yhdellä keliakia puhkeaa pikkulapsena ja toisella vasta keski-iässä tai myöhemmin”, Kurppa sanoo.

Pitääkö sitten keliakia-potilaat löytää, vaikka oireita ei olisi?

Kurpan mielestä pitäisi. Vaikka keliakia ei aiheuttaisi vaivoja, se voi aiheuttaa ongelmia.

”Esimerkiksi lapsen puutteellinen luumassan kehitys tai huono kasvu tulisi havaita hyvissä ajoin, sillä parikymppisenä se on jo liian myöhäistä”, hän sanoo.

Testaus kannattaa hänen mukaansa tehdä herkästi etenkin silloin, jos potilaalla on muita autoimmuunitauteja, kuten nuoruustyypin diabetesta tai kilpirauhassairauksia, tai jos hänen suvussaan on keliakiaa.

”Jos yhdellä suvun jäsenellä on todettu keliakia, on muiden lähisukulaisten sairastumisriski keskimäärin jopa 5–10-kertainen”, Viiri huomauttaa.

Moni välttää gluteenia ruokavaliossaan jo ennen keliakiatutkimuksia. Silloin testin tulos voi jäädä negatiiviseksi.

Keliakiaa voidaan seuloa verikokeella.

”Jos testin tulos on positiivinen, se viittaa vahvasti keliakiaan. Jos se on negatiivinen, on varmistettava, että ihminen on syönyt riittävästi gluteenia ennen testin ottamista.”

Kurppa muistuttaa, että monet ihmiset välttävät gluteenia ruokavaliossaan jo ennen keliakiatutkimuksia. ”Silloin testin tulos voi jäädä negatiiviseksi, vaikka todellisuudessa sairastaisi keliakiaa”, Kurppa sanoo.

Vahvasti positiivinen verikoetesti voi itsessään riittää diagnoosiin. ”Noin puolella potilaista testitulos pitää kuitenkin vahvistaa suoliston tähystystutkimuksella, ja joskus taas tähystys pitää joka tapauksessa tehdä muiden syiden takia”, Kurppa sanoo.

Keliakiaa hoidetaan jättämällä syömättä gluteenia luontaisesti sisältäviä viljoja sekä tuotteita, joissa on lisättyä gluteenia.

Kuulostaa helpolta, mutta Kurpan mukaan ei välttämättä ole sitä.

Ruokavaliota tulee noudattaa koko eliniän eikä siitä saisi lipsua. Gluteenittomat tuotteet ovat keskimäärin kalliimpia kuin tavalliset ja niiden hankkiminen vie aikaa ja rahaa.

”Pohjoismaissa gluteenittomia tuotteita on jo melko hyvin tarjolla, josta kiitos kuuluu muun muassa keliakiayhdistyksille. Monissa muissa maissa gluteenin välttäminen on kuitenkin paljon vaikeampaa”, Kurppa toteaa.

Gluteeniton ruokavalio voi Kurpan mukaan myös jäädä helposti yksipuoliseksi, ja korvaavissa tuotteissa saattaa olla enemmän rasvaa ja sokeria.

Gluteenitonta ruokavaliota ei voi rinnastaa vapaaehtoisesti valittuihin dieetteihin.

Pitääkö gluteenitonta ruokavaliota noudattaa tiukasti myös silloin, jos keliakia on täysin oireeton?

Kurpan mielestä kyllä.

Hän muistuttaa, että gluteenitonta ruokavaliota ei voi rinnastaa erilaisiin vapaaehtoisesti valittuihin dieetteihin. ”Gluteeniton ruokavalio ei ole ihmisen oma valinta, vaan sairaudesta johtuva pakko”, hän sanoo.

Keliakian tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta tutkijat tekevät kaiken aikaa töitä selvittääkseen mysteeriä. Keijo Viirin tutkimusryhmässä on muun muassa löytynyt mahdollinen selitys sille, miksi jotkut keliakiatautia sairastavat kärsivät oireista, vaikka he eivät syö gluteenia.

Se johtuu taudin aiheuttamasta ”molekulaarisesta arvesta”.

Tutkija Valeriia Dotsenko vertasi keskimäärin 16 vuotta keliakiaa sairastaneiden ja terveiden ihmisten suolistoa. Hän havaitsi, että keliakiapotilaiden suoliston geenien aktiivisuus erosi selvästi terveiden suoliston geenien aktiivisuudesta, vaikka he olivat noudattaneet gluteenitonta ruokavaliota. Tätä eroa Dotsenko kutsui molekulaariseksi arveksi.

”Siksi jotkut hivenaineet eivät imeydy hoidetuillakaan keliakiaa sairastavilla yhtä hyvin kuin terveillä”, Viiri sanoo.

Lääkkeiden kehittäminen vie vielä vuosia.

Tutkijoilla on jo yli 30 lääkeaihiota, joista pyritään kehittämään toimiva lääke keliakiaan. Yksi lupaavimmista on Tampereella työskentelevän emeritusprofessori Markku Mäen tutkijaryhmän tuore löydös.

”Kaikilla ihmisillä on suolessa entsyymi nimeltä transglutaminaasi 2, joka keliaakikoilla muokkaa ravinnon gluteenia niin, että se laukaisee suolinukkavaurion. Kun keliakiaa sairastaville koehenkilöille annettiin lääkettä, joka esti kyseisen transglutaminaasin toiminnan, heidän nukkalisäkkeensä pysyi kunnossa huolimatta siitä, että he söivät gluteenia”, Viiri kertoo.

Lääkkeiden kehittäminen vie kuitenkin vielä vuosia. Ja vaikka lääke onnistuttaisiin kehittämään, se ei Viirin mukaan merkitse sitä, että keliaakikko voisi syödä gluteenia tieten tahtoen.

Suurin kysymys on edelleen se, miksi kaikki ihmiset eivät sairastu keliakiaan, vaikka heillä olisi taudin syntyyn tarvittava kudostyyppi. Viiri kertoo, että tällainen DQ2/DQ8 kudostyyppi on 20 prosentilla suomalaisista. Kuitenkin vain kaksi prosenttia väestöstä sairastaa keliakiaa.

”Jokin selittävä tekijä puuttuu”, hän huomauttaa.

Selllainen voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi jokin virus, joka laukaisee suolessa keliakian. Jos selitys osoittautuu oikeaksi, tulevaisuudessa keliakiaa vastaan voisi olla mahdollista kehittää myös rokote.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut