Kunta kyllästyi mielen­terveydestä johtuviin poissa­oloihin – Töihin saa tulla täydellä palkalla vaikka tunniksi

Kempeleen kunta pyrkii vähentämään uudenlaisella mallilla mielenterveys­perusteisia poissaoloja. Ideana on, että työ toimii osana kuntoutusta.

Mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja on vähennetty antamalla työntekijöille mahdollisuus tehdä kevennettyä työviikkoa täydellä palkalla.

22.11. 10:08

Täyttä palkkaa, vaikka tekisit vain tunnin päivässä töitä. Tämä on mahdollista Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla.

Kyse on Työ jaksamisen tukena -toimintamallista. Malli on tarkoitettu tilanteisiin, joissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö heikentää työkykyä. Kyse voi olla esimerkiksi uupumuksesta.

Mallin ei ole tarkoitus korvata muuta mielenterveystukea eikä vaarantaa toipumista. Enemmänkin kyse on siitä, että työ toimii osana kuntoutusta, selventää Kempeleen henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki.

”Ideana on katsoa yhdessä, miten työntekijää tuetaan työssä. Usein huono vaihtoehto on se, että työntekijä jää yksin kotiin miettimään mieltä painavia asioita. Vaikka olisi vain tunnin tai pari töissä, saa ajatella muutakin”, Vinkki sanoo.

Mahdollisuus saada täyttä palkkaa, vaikka työaikaa on selvästi kevennetty, kestää kaksi viikkoa.

”Malli hyödyttää myös työnantajaa, sillä esihenkilöllä on lupa palkata kevennetyn työn ajalle sijainen”, Vinkki sanoo.

Lisäksi työnantaja saa ammattitaitoisen työntekijän osatyöpanoksen käyttöönsä.

Idea malliin syntyi, kun kunnassa huomattiin vuonna 2017 mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen nousseen suurimmaksi poissaolojen aiheuttajaksi.

”Puhuimme siitä, kuinka paljon helpompaa on puhua töissä siitä, että olkapää on kipeä kuin mielenterveysongelmista. Rupesimme miettimään, miten saamme luotua toimintakulttuurin, jossa mielenterveyden haasteista pystytään puhumaan.”

Malli otettiin käyttöön vuonna 2018. Ensimmäisen vuoden aikana Kempeleessä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot vähentyivät keskimäärin 25 prosenttia. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena.

”Mielenterveyssyistä johtuvia ennenaikaisia eläköitymisiä ei ole enää viime vuosina ollut.”

Vinkin mukaan onnistumisen taustalla on useampi elementti: selkeän mallin luominen ja sen käyttäminen yhdessä työterveydenhuollon kanssa sekä esihenkilöiden kouluttaminen ja terveydenhuollon mukana oleminen.

”Oleellista on, että yhteistyö on keskiössä. Työterveyshuolto ja esihenkilöt puhuvat samaa kieltä. Työntekijät tietävät mallista ja työterveyslääkäri tietää mallin myös.”

Malli on kehitetty yhteistyössä Kempeleen JHL:n eli Julkisten ja hyvinvointialojen liiton kanssa. Pääluottamusmies Kristina Ahl kertoo, että liitto on tullut hyvin kuulluksi ja yhteistyö on sujunut hyvin.

Ylipäätään mielenterveydestä puhuminen on muuttunut kunnassa tavallisemmaksi, Vinkki kertoo. Ymmärrys siitä, että jokainen voi kohdata työkykyä heikentävän kriisin työuransa aikana, on kasvanut.

Yhä useammissa tapauksissa sairauspoissaoloa ei ole edes tarvittu – malli on siis selvästi onnistunut ennaltaehkäisemisessä.

Tilapäisen työn päiviä on esimerkiksi vuonna 2021 kirjattu 800. Vinkin mukaan ilman mallia nämä olisivat todennäköisesti olleet sairauspoissaolo­päiviä. Säästöäkin on tullut, sillä yhden sairauspoissaolo­päivän hinta on noin 350 euroa.

Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöistä johtuvat poissaolot eivät ole enää Kempeleessä suurin poissaolojen syy. Listan kärjessä on jälleen vanha ykkönen: tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut