Harrastatko riittävästi liikuntaa? Testaa visassa ja vertaa tulostasi muihin

Suomalaiset viettävät suurimman osan valveillaolosta paikallaan. Liikutko sinä riittävästi? Voit testata asian tässä jutussa.

Yksi tapa testata fyysistä kuntoa on UKK-kävelytesti. Kuva on otettu Keuruulla huhtikuussa 2021.

30.10. 14:10

Suomalaisten liikkuminen on huipussaan alakoulun ensimmäisinä vuosina. Sen jälkeen se vähenee.

Esimerkiksi ensimmäistä luokkaa käyvillä pojilla askelten määrä on noin 13 000 päivässä ja työikäisillä aikuisilla reilut 7 000 päivässä.

Tiedot selviävät UKK-instituutin tuoreesta liikuntaraportista. Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu täsmälleen samalla menetelmällä liikkumisen määrää 7-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin.

”Työikäisillä liikkumisen väheneminen kohti vanhempia ikäluokkia ei ole niin selvää, mutta ikäihmisillä se on taas nopeaa”, kertoo terveys- ja liikunta-alan tutkimuskeskus UKK-instituutin vanhempi tutkija Pauliina Husu.

”Lisäksi lukioikäisillä liikkuminen selvästi notkahti. He liikkuvat jopa vähemmän kuin nuoret aikuiset ja työikäiset.”

Osa tutkimuksista on tehty korona-aikana, mikä on voinut vaikuttaa esimerkiksi lukioikäisten tuloksiin.

Työikäisten askelmäärässä on tapahtunut pieni pudotus edelliseen neljä vuotta sitten julkaistuun liikuntaraporttiin verrattuna, mutta kokonaisliikkumisen määrissä ei ole suurta muutosta.

”Tarvitaan pidempiaikaista seurantaa, jotta nähdään, miten liikkuminen ja kunto kehittyvät. Esimerkiksi Puolustusvoimissa on kymmenien vuosien aikana tutkittu samaa kohderyhmää, ja siellä on havaittu fyysisen kunnon heikkenemistä.”

Pääasiassa paikallaan

Suurimman osan valveillaolostaan suomalaiset ovat paikallaan, pääasiassa istuen. ”Iloinen asia on, että kevyttä liikkumista on silti aika paljon. Toisaalta reipasta ja rasittavaa liikkumista on hyvin vähän. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta olisi tärkeää, että liikkuminen olisi monipuolista.”

Liian vähäisellä liikkumisella on ikäviä vaikutuksia ihmisen terveyteen. Pauliina Husu arvioi liikkumisen vähenemisen olevan seurausta muun muassa siitä, että on kehitetty erilaisia arjen apuvälineitä, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta.

”Lisäksi työnteko on muuttunut. Tehdään paljon asioita tietokoneiden ääressä ja etäyhteyksin. Palveluita pystyy tilamaan kotiin. Ei tarvitse lähteä asioimaan eri paikkoihin. Arkea helpottamaan tehdyillä asioilla on paikkansa, mutta toinen puoli on se, että hyötyliikkuminen vähenee.”

Hyötyliikunta avuksi

Arkiliikunnan vähenemistä voi toki paikata liikunnallisilla harrastuksilla. ”Voi myös miettiä, kuinka paljon haluaa ja on tarve käyttää arkea helpottavia, mutta usein samalla liikkumista vähentäviä vaihtoehtoja.”

Monille on vaikeaa löytää arjesta mahdollisuutta liikuntaharrastuksille. ”Heille hyöty- ja arkiliikkuminen voi olla oleellinen tapa saada liikettä. Jos sekin jää pois, voi tulla haasteita. Ei ole yhtä ratkaisua, joka sopii kaikille, vaan on hyvä etsiä omaan arkeen ja elämäntilanteeseen sopiva tapa liikkua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut