Yksi muutos lehti­haastatteluissa paljasti tutkija Anu Sirenille, että iäkkäät ovat nyt yhä näkyvämmin esillä – Hänen mielestään 73 vuoden eläkeikä ei kuulosta lainkaan kamalalta

Iäkkäät ihmiset ovat voimavara perheille ja yhteiskunnalle, sanoo Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren. Hän pitää yksisilmäisenä näkemystä, jonka mukaan iäkkäiden määrän voimakas kasvu olisi katastrofi kansantaloudelle. ”Iäkkäät ovat myös kuluttajia, jotka pitävät taloutta kasassa.” Työpaikoilla kannattaa alkaa varautua siihen, että joukossa on pian yhä vanhempia ammattilaisia.

Anu Siren aloitti Tampereen yliopiston gerontologian professorina keväällä 2021. Vuodet 2005–2021 hän työskenteli Tanskassa, viimeksi vanhempana tutkijana Kööpenhaminassa Det Nationale Forsknings- og Analyscenter for Velfærdissa.

22.8. 8:00

Suomessa iäkkäiden määrä väestössä kasvaa koko ajan. Tämä ei johdu pelkästään syntyvyyden vähentymisestä vaan myös keskimääräisen elinikämme voimakkaasta pidentymisestä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa iäkkäiden määrän kasvu nähdään usein ongelmana, jopa katastrofina, varsinkin kansantalouden kannalta. Kun töissä olevien määrä suhteessa eläkkeellä olevien määrään laskee, verokertymän pelätään jäävän liian pieneksi kustantamaan kaikkia hyvinvointivaltion palveluita.

”Tämä näkökulma on hyvin yksisilmäinen”, sanoo Anu Siren, Tampereen yliopiston gerontologian professori. ”Eihän se, mitä ihmiset antavat yhteiskunnalle tai yhteisölleen, pääty siihen, kun he jäävät eläkkeelle. Iäkkäämmät ihmiset antavat paljon apua puolisolle, lapsillensa ja lapsenlapsilleen. Iäkkäät ovat myös kuluttajia, jotka pitävät taloutta kasassa. Eivätkä he heti tarvitse vanhuspalveluita, kun eläkkeelle jäävät”, Siren sanoo.

Kuka?

Anu Siren

Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Helsingin yliopiston sosiaaligerontologian dosentti, 47-vuotias.

Koulutukseltaan psykologian tohtori.

Työskenteli vuodet 2005–2021 Tanskassa, viimeksi vanhempana tutkijana Det Nationale Forsknings- og Analyscenter for Velfærdissa.

Tutkinut iäkkäiden liikenteessä liikkumista ja sen yhteiskunnallista ja kulttuurista sääntelyä, myös iäkkäiden yhteisöasumista, digitaalisten palveluiden käyttöä, perhesuhteiden merkitystä vanhuusiässä sekä tulevaisuuden iäkkäiden tarpeita ja mieltymyksiä.

Asuu Tampereen Petsamossa.

Perhe: Puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta.

Eivätkä kaikki eläkkeelle halua jäädäkään heti kun yleinen eläkeikä tulee täyteen. Sirenin mukaan työpaikoilla näkyy väistämättä tulevaisuudessa nykyistä enemmän eri ikäisiä työntekijöitä ja isommalla ikähaitarilla, vaikka eläkeikä ei merkittävästi nousisi. Tähän varautuminen kannattaisi aloittaa työpaikoilla saman tien.

”Nuorista työntekijöistä huolehditaan välillä paljonkin. Kannattaisi huolehtia myös vanhemmista työntekijöistä ja yrittää pitää heistä kiinni. Heillä on prioriteetteja siinä missä nuoremmillakin, ja myös ne vaihtuvat välillä. Eihän ihmisen elämä jotenkin vain pysy samanlaisena edes keski-iän jälkeen”, Siren sanoo.

Mikä?

Elinajanodote

Suomessa ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt rajusti muutamassa vuosikymmenessä.

Vielä 1970-luvulla keskimääräinen elinajanodote oli miehillä 66 vuotta ja naisilla 74 vuotta.

Tällä hetkellä elinajanodote on miehillä 79 vuotta ja naisilla 85 vuotta.

Vuosituhannen alkuvuosikymmenellä syntyneistä Suomen kansalaisista jo yli puolen odotetaan elävän yli 100-vuotiaiksi.

Muutos on valtava, sillä 1970-luvulla syntyneistä vain viidenneksen odotetaan elävän yli 100-vuotiaiksi ja 1940-luvulla syntyneistä viiden prosentin.

Elinajan pidentyminen osuu terveisiin, toimintakykyisiin vuosiin.

Hoiva-aika, jota ihminen tarvitsee elämänsä loppuaikoina, ei ole tilastollisesti pidentynyt, vaikka keskimääräinen elinikä on voimakkaasti noussut.

Siren on itse 47-vuotias. Hän työskenteli pitkään Tanskassa. Siellä hänen ikäluokkansa lasketaan pysyttelevän töissä noin 73-vuotiaiksi asti. ”Ei se tunnu kamalalta ajatukselta. Tietysti akateemisessa tutkimustyössä professorit ovat usein pitkään töissä. Työnkuvat ovat kuitenkin eri ammateissa hyvin erilaisia. Se pitää ottaa huomioon.”

Tärkeä ero on myös siinä, ajatteleeko ihminen joutuvansa tekemään töitä, vai saavansa tehdä töitä omasta vapaasta tahdostaan yli 70-vuotiaaksi.

Mikä?

Gerontologia

Ikääntymisen tutkimusta.

Eri tieteenala kuin geriatria, joka on vanhuuden sairauksien ja niiden hoidon tutkimusta.

Monitieteistä: yhtymäkohtia muiden muassa biologiaan, psykologiaan, sosiologiaan ja terveystieteisiin.

Väestön ikääntyessä eläkeikää halutaan nostaa, mutta se ei onnistu helposti. ”Ainakin Tanskassa eläkeiän nostaminen on ollut aika vaikeata. Eläkeiän nostaminen yli 70 vuoden vaatisi kyllä aika paljon porkkanaa.”

Sirenin mukaan työelämääkin olisi hyvä kehittää paitsi vähemmän ikäsyrjiväksi myös nykyistä huokoisemmaksi ja joustavammaksi – vaikkapa niin, ettei kaikkia elämänsä työvuosia olisi pakko tehdä yhteen putkeen.

Tärkeintä lienee, että ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi ja itsensä nähdyksi ja kuulluksi, oli hän mitä ikäluokkaa tahansa.

Anu Siren on Tampereen yliopiston gerontologian professori.

Kallis todistelu

Lainsäädäntö kehittyy väestörakenteen muutoksessa turhan hitaasti. Otetaan esimerkiksi autolla ajaminen. Suomessa kaikki 70 vuotta täyttäneet joutuvat yhä todistamaan lääkärinlausunnoilla poliisille olevansa vielä ajokuntoisia ajokortin uusimista varten.

Tanskassa taas poistettiin ajokortin uudistamisen pakolliset lääkärinlausunnot laista yli 70-vuotiailta kun huomattiin, että tämän ikäisiä autoilevia hyvinvoivia kansalaisia oli koko ajan enemmän.

”Lääkärintarkastuspakko ajokorttia uusittaessa kävi aika kalliiksi eikä miellyttänyt vanhempia tanskalaisia äänestäjiä. Tanskassa oli myös tutkimustietoa, jonka mukaan 70 vuoden ikärajalla ei ollut liikenneturvallisuutta lisäävää vaikutusta”, Siren sanoo. Hän oli itse tuottamassa tätä tutkimustietoa. Tanskalaistyyppinen notkeus tekisi hyvää myös Suomen lainsäädännössä.

Iäkkäiden määrän kasvu johtaa väistämättä yhteiskunnallisiin muutoksiin myös muualla kuin työpaikoilla ja palveluissa.

Ainakin iäkkäät tulevat yhteiskunnassa entistä näkyvämmiksi. Sirenille heikkoja signaaleja tästä ovat jo pitkään antaneet kypsään ikään ehtineiden naisten haastattelut naistenlehdissä ja 70- ja 80-vuotissyntymäpäivähaastattelut sanomalehdissä. ”Niissä puhutaan paljon uudesta elämänvaiheesta ja ylipäänsä tulevaisuudesta. Aiemmin haastatteluissa keskityttiin menneisyyteen.”

Merkitysten perässä

Sireniä itseään kiinnostaa ikääntymisen tutkimisessa juuri se, minkälaisia merkityksiä ihminen elämästään iäkkäämmillä vuosilla löytää. Sitä ei kukaan pysty päättämään etukäteen eikä tarkkaan ennustamaan. ”Siksi se on kiehtova tutkimuskohde”, Siren sanoo.

Ikääntyneille tärkeistä asioista nousee tutkimuksissa selvimmin esiin perheyhteys. Esimerkiksi Tanskassa 70 prosenttia 60–70-vuotiaista auttaa säännöllisesti aikuisia lapsiaan. ”Tanska on vauras hyvinvointivaltio. Siellä 95 prosenttia yli vuoden ikäisistä lapsista käy hoidossa, eli siellä ei ole isovanhemmilla mitään pakkoa osallistua lastenlapsien hoitoon. Iäkkäiden antama hoiva tulee kuin bonuksena.”

Merkitykset eivät synny myöskään iäkkäille missään omassa suojatussa kuplassa. Siren näyttää tanskalaista kiiltävälle paperille painettua yhteisöasumisen esittelylehteä, joka on suunnattu seitsemänkymppisille. Kuvissa tyylikkäästi pukeutuneet ja sutjakkaat seniorit seurustelevat vehreässä puutarhassa ja viskovat hymyillen petankkikuulia. ”Kyllähän kulutusyhteiskunta ja kaupalliset voimat ovat jo kovasti määrittelemässä, mitä tuossa elämänvaiheessa kulutetaan ja miltä silloin näytetään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut