Osa ihmisistä reagoi säätilaan voimakkaammin kuin muut – Näistä merkeistä tiedät olevasi ”meteopaatti”

Osa ihmisistä on erityisen herkkiä säätilan vaihtelulle. Esimerkiksi matalapaine voi lisätä reuma- tai migreenisärkyä.

Sääherkkyydellä tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee lämpötilan, valoisuuden, kosteuden tai ilmanpaineen vaihtelut erityisen herkästi.

18.8. 20:41

Koulut ovat tänä vuonna alkaneet helteisessä säässä. Kuluva viikko on ollut erityisen kuuma ja kostea. Osa on helteestä innoissaan, mutta toiset kokevat helteen tukalana ja ahdistavana.

Valtaosalla perusterveistä ihmisistä sään vaihtelu vaikuttaa oloon ja mielialaan jossain määrin, mutta joidenkin ihmisten sanotaan olevan erityisen sääherkkiä. Heille on lanseerattu jopa oma termi, meteopaatti.

”Itse puhun mieluummin sääherkkyydestä, sillä tätä ihmisten ominaisuutta ei kannata liikaa medikalisoida”, sanoo tutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitoksesta.

Sääherkkyydellä tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee lämpötilan, valoisuuden, kosteuden tai ilmanpaineen vaihtelut erityisen herkästi.

Sääherkällä ihmisellä on usein myös jokin tietty säätila, jossa hän kokee voivansa parhaiten. Korkeapaine koetaan usein miellyttävämpänä kuin matalapaineet. Sää vaikuttaa osalla ihmisistä selvästi terveyteen ja hyvinvointiin.

Valo

Eniten on tutkittu mielialaan ja mielenterveyteen vaikuttavan valon vaikutuksia. Valon määrä ulkona vaikuttaa suoraan ihmisen uni- valverytmiin ja osa ihmisistä on herkempiä valon määrän vaihtelulle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan suomalaisista aikuisista noin 25 prosentilla on pimeään vuodenaikaan ongelmaksi koettua kaamosoireilua, kuten häiriöitä nukkumisessa. Vaikeasta kaamosmasennuksesta kärsii pari prosenttia väestöstä.

”Suurimmalla osalla ihmisistä syöminen, nukkuminen ja mieliala paranevat tultaessa talvesta kesään”, Partonen sanoo.

Partosen mukaan joillakin jo valmiiksi masentuneilla on kuitenkin riski sairastua syvempään masennukseen kevätauringon näyttäytyessä.

”On ihmisiä, jotka masentuvat kesällä, kun valo lisääntyy, mutta heitä on paljon vähemmän kuin kaamosmasennuksesta kärsiviä”, erikoistutkija Ruuhela sanoo.

Lämpötila

Kun yleisellä tasolla puhutaan sääherkkyydestä, moni muukin asia kuin valo vaikuttaa ihmisen terveyteen. Niitä tunnetaan Ruuhelan mukaan paljon huonommin.

Hän kertoo, että esimerkiksi Saksassa tehdyn kyselyn mukaan noin puolet ihmisistä kokee sään vaihtelun jollakin tavalla kehossaan tai mielialassaan.

”Tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavista jopa 70 prosenttia sanoo tuntevansa sään vaihtelut kehossaan”, Ruuhela kertoo.

Hän tosin muistuttaa, ettei tämä luku tarkoita, että sään vaihtelut vaikuttaisivat kaikilla merkittävästi elämänlaatuun. Suurimmalla osalla sään vaikutukset ovat lieviä.

Esimerkiksi helle voi kuitenkin olla vaikkapa sydän- tai verisuonisairautta sairastavalle, iäkkäälle tai pienelle vauvalle myös todellinen terveysriski.

Hyvin nuorella lapsella lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä kovin kehittynyt ja iän mukana se taas heikkenee. Toisaalta taas esimerkiksi muistisairas ei välttämättä muista helteellä juoda riittävästi.

Kuuma ilma voi Ruuhelan mukaan rasittaa elimistöä niin, että se vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihin, kuten havainnointikykyyn ja voi aiheuttaa ärtymystä.

Ilmanpaine ja kosteus

Jonkin verran tutkimusta löytyy siitä, että osa ihmisistä tuntee kehossaan kosteuden tai ilmanpaineen vaihtelut. Ruuhelan mukaan kyselytutkimuksia on tehty esimerkiksi reumaa sairastavien keskuudessa, joilla oireet voivat pahentua nimenomaan ilmanpaineen muutosten tai suuren ilman-kosteuden vaikutuksesta.

”Saksassa esimerkiksi tehdään reumaatikoille kohdennettuja sääennustuksia, jotka perustuvat siihen, että monilla reumaoireet liittyvät tiettyyn matalapaineen vaiheeseen ja olosuhteisiin, jotka ovat ennustettavissa muutamaa vuorokautta aiemmin”, Ruuhela kertoo.

Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo Englannissa älypuhelinsovelluksella tehdystä oirekyselystä, jossa seurattiin kipupotilaiden oireita ja verrattiin niitä sään vaiheluun. Siinä korkea- ja matalapaineen isot muutokset lisäsivät oireita. Mukana oli nimenomaan ainakin reuma- ja nivelrikkopotilaita.

Partosen mukaan pitkäaikaisesta kivusta kärsivillä potilailla näkyy vastaavanlaisissa tutkimuksissa jossain määrin, että muutokset ilman lämpötilassa, ilman suhteellisessa kosteudessa ja ilmanpaineessa lisäävät kipua.

Joillakin myös muutos tuulen voimakkuudessa lisää sairauden oireita. Myös joillakin migreenipotilailla on todettu oireiden jonkin verran lisääntyvän matalapaineen aikana.

”Säätietoa ei voi kuitenkaan suoraan käyttää ennustamaan sairauden oireita, sillä tulokset eivät ole johdonmukaisia”, Partonen sanoo.

Ei ole riittävästi tutkittu, miten sää ylipäätään vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen.

Säätyypin muutokset

Sääherkkyys vaihtelee myös sen mukaan, millaiseen ilmastoon ihmiset ovat sopeutuneet. Suomalaiset kokevat miellyttäväksi keskimäärin matalamman lämpötilan kuin vaikkapa eteläeurooppalaiset. Sopeutuminen on osaksi fysiologista osittain toimintaan liittyviä: Meillä osataan suojautua kylmältä talvella, mutta kotien jäähdytysjärjestelmät voivat olla kesähelteellä puutteellisia.

Moni nauttii kesän lämmöstä ja valosta, mutta usein suomalaiselle myös syksy on mieluisaa aikaa. Illat ovat vielä melko valoisia.

”Kun kesän pahimmat helteet ovat ohi, mutta talven synkkyys ei ole vielä alkanut, voi tuntua aika mukavalta”, Ruuhela sanoo.

Hän uskoo, että säätyypin muutos voi nimenomaan olla se, johon ihmiset reagoivat.

”Kyse ei varmaankaan ole vain yksittäisestä asiasta, kuten lämpötilasta tai ilmanpaineesta, vaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta”, hän sanoo.

Esimerkiksi ukonilmat siitepölykauden aikana voivat pahentaa astmaatikoiden oireita ja ainakin Australiassa tuotetaan tähän perustuvia astmaatikoille kohdennettuja varoituksia ja ennusteita.

Ruuhelan mukaan yksi mahdollisen selitys tälle vaikutukselle on, että siitepöly pilkkoutuu pienemmiksi hiukkasiksi joutuessaan ukkospilvien sisällä voimakkaisiin nousu- ja laskuliikkeisiin ja jäätymis-sulamissykleihin. Pienemmät hiukkaset pääset syvemmälle hengitysteihin kuin isommat hiukkaset.

Ruuhelan mielestä riittävästi ei ole tutkittu esimerkiksi sitä, miten sää ylipäätään vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen.

”Päivittäiseen hyvinvointiin liittyy oleellisesti, että pääsee ulkoilemaan. Jos esimerkiksi sateinen sää vähentää ulkoilua merkittävästi, voi vaikutus hyvinvointiin tulla fyysisen aktiivisuuden kautta”, Ruuhela sanoo.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos voi jatkossa aiheuttaa Partosen mukaan myös vakavampia kaamosoireita niistä kärsiville.

Se johtuu ainakin siitä, että talvisin on myös ainakin suuressa osassa Suomea hämärämpää, kun on enemmän sateita, pilvistä ja vähemmän lunta.

Ilmaston lämpeneminen meillä tarkoittaa sitä, että keskilämpötila nousee ja esimerkiksi hellejaksot pitenevät.

”On monille tukalaa, jos öisinkin on yli 20 astetta eikä ole ilmastointia”, Partonen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut