Jo yksikin helle­päivä voi olla riskitekijä terveydelle, sanoo THL:n tutkija – Riski­ryhmään kuuluu satojatuhansia suomalaisia

Suomeen on saapumassa lyhyt helle­jakso. THL:n Virpi Kollanuksen mukaan sen vaikutus terveyteen voi näkyä hyvinkin nopeasti.

Hellejakson ei tarvitse olla kovinkaan pitkä aiheuttaakseen terveysriskejä, kerrotaan THL:stä.

19.7. 19:48

Osassa Suomea lämpötila voi keskiviikkona nousta jopa 30 asteen tuntumaan, kun Eurooppaa korventava lämpöaalto saapuu Suomeen Britannian suunnasta.

Viime päivinä esimerkiksi Britanniassa lämpötila on ollut poikkeuksellisen korkea, ja tiistaina Kaakkois-Englannissa mitattiin maan lämpöennätys 39,1 astetta.

Helle on erityisen kuormittavaa muun muassa ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan näihin sairauksiin lukeutuvat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja mielenterveyden häiriöt.

Helteiden terveysvaikutuksiin erikoistunut THL:n tutkija Virpi Kollanus kertoo, että ikäryhmien perusteella tarkasteltuna lämpöaallon aiheuttamista vakavista terveyshaitoista kärsivät erityisesti yli 75-vuotiaat, joita oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 575 000.

Hellejakson ei tarvitse olla kovinkaan pitkä aiheuttaakseen terveysriskejä. Suomeen saapuva hellejakso jäänee näillä näkymin yksipäiväiseksi.

”Jo yksittäisestä kuumasta päivästä voi aiheutua terveyshaittoja. Riskin suuruus riippuu olosuhteista ja omasta terveydentilasta. Helteen vaikutukset näkyvät hyvinkin nopeasti, jo samana päivänä tai muutaman päivän kuluttua”, Kollanus sanoo.

Koko väestön tasolla on kuitenkin vaikea arvioida, miten yksittäiset hellepäivät vaikuttavat esimerkiksi kuolleisuuteen. THL:n tutkimuksissa on arvioitu neljän päivän ja sitä pidempien helleaaltojen vaikutuksia, ja on käynyt ilmi, että kuolleisuus alkaa lisääntyä, kun päivän keskilämpötila ylittää 20 astetta.

Koko väestön tasolla terveysvaikutukset muodostuvat merkittäviksi erityisesti pitkien helleaaltojen aikana. THL:n tutkimuksissa on todettu, että neljä päivää tai pidempään kestävän helleaallon aikana päivittäinen kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.

Ilmatieteen laitoksen helleraja on 25,1 astetta, ja hellepäivästä voidaan puhua, kun se ylittyy.

Kuolleisuus alkaa lisääntyä selkeästi vuorokauden keskilämpötilan noustessa yli 20 asteen. Jokainen lisäaste nostaa väestön kuolleisuutta muutamalla prosentilla.

Vuorokauden keskilämpötila on saman vuorokauden aikana tehtyjen lämpötilahavaintojen keskiarvo. Esimerkiksi tiistaina 20. heinäkuuta vuorokauden keskilämpötila oli 20,1 astetta ja päivän ylin lämpötila 24,3 astetta.

THL:n tutkimusten mukaan esimerkiksi vuoden 2018 pitkittyneestä helleaallosta aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Kollanus arvioi, että vuoden 2021 kesä–heinäkuun pitkän hellejakson seuraukset olivat samansuuntaiset.

Riskiryhmään kuuluvat myös pienet lapset, mutta yleensä vanhemmat huolehtivat heistä niin, että lämpösairauksien ja nestevajauksen todennäköisyys on pieni. Yli 75-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään, vaikka he olisivat perusterveitä.

”Lämmönsäätely heikentyy iän myötä ja perussairaudet yleistyvät. Perussairaus voi olla myös piilevänä”, Kollanus sanoo.

Naisten on useissa tutkimuksissa todettu olevan helteen haitoille herkempiä. THL:n tutkimuksessa kerrotaan, että tämä saattaa johtua sekä sukupuolten välisistä fysiologisista eroista että sosiaalisista tekijöistä: naiset elävät keskimäärin pidempään ja tämän vuoksi ikääntyneet naiset asuvat useammin yksin.

Usein yksin asuvien ikääntyneiden toimintakyky on heikentynyt ja sosiaaliset kontaktit vähentyneet. Nestehukkaa ei välttämättä huomaa itse tai siltä ei osata suojautua, eivätkä yksin asuvat usein pysty turvautumaan ulkopuolisen hoivaan.

Lisäksi yksin asuvat ovat usein pienemmissä asunnoissa kaupungeissa, joissa lämpösaarekeilmiön vuoksi lämpötila voi nousta useita asteita korkeammaksi kuin harvempaan rakennetuilla alueilla.

Kun lämpöaalto kestää pidempään, sekä julkiset että yksityiset rakennukset varastoivat enemmän lämpöä. Kuumimpia ovat pienet asunnot, joissa ikkunat osoittavat etelään ja joita ei voida tuulettaa ristivedon avulla.

”Suomessa rakennukset on suunniteltu nimenomaan niin, että ne pitävät lämpöä ja niissä on hyvät eristykset. Kestää hetken aikaa, että rakennus lämpenee, mutta kun sisälämpötila nousee, rakenteiden viilentymisessä kestää jonkin aikaa ulkolämpötilan laskiessa”, Kollanus sanoo.

THL:n elokuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa ehdotetaankin, että erityisesti hoitolaitosten ja hoivakotien viilennysmahdollisuuksia tulisi parantaa. Lisäksi nousevat kesälämpötilat pitäisi ottaa huomioon kaupunki- ja rakennussuunnittelussa, jotta rakennusten ja kaupunkien lämpötilat eivät karkaa käsistä.

Yli 75-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan jopa 900 000:een vuoteen 2040 mennessä. Samalla maapallon keskilämpötila nousee, ja Suomessa se nousee muuta maailmaa nopeammin. Yhdistelmä voi tarkoittaa myös hellekuolemien määrän kasvua.

Kollanus kertoo, että Suomessa helteiden terveysvaikutukset ovat yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

”Kymmenen vuotta sitten helteisiin suhtauduttiin yleensä iloiten, ja totta kai siitä nauttii silloin, kun ei itse kärsi perussairauksista ja oman kodin pystyy viilentämään. Kuitenkin selkeästi viime vuosien aikana on alettu kiinnittää enemmän huomiota myös poikkeuksellisista hellejaksoista aiheutuviin terveyshaittoihin.”

”Ihmiset ovat myös havainneet, ettei pitkittynyt helle ei ole välttämättä kivaa, vaikka olisi perusterve. Moni ei nauti pitkittyneestä helteestä ollenkaan”, Kollanus summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut