Aamupalan sanotaan olevan päivän tärkein ateria – Kolme ravitsemusterapeuttia kertoo, mistä heidän oma aamiaisensa koostuu

Kysyimme kolmelta ravitsemusterapeutilta millainen on heidän aamupalansa.

Jos aamupala jää heikoksi, nälkäpaine kasvaa iltaa kohti suureksi.

5.7. 21:00

Ihan ensimmäiseksi keitetään kahvit.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Nissinen aloittaa aamunsa niin kuin sadat tuhannet muutkin suomalaiset.

”Ei tule mieleen aamua, jolloin en olisi juonut kahvia. Arkisin juon yhden mukillisen, mutta viikonloppuisin voi mennä kaksikin mukillista sanomalehteä lukiessa. En tarvitse kahvia niinkään kofeiinin takia, vaan tykkään sen mausta”, Nissinen kertoo.

Ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.

Nissinen pyrkii huolehtimaan, että aamupalaan kuuluvat kahvin lisäksi kaikki täyspainoisen aterian elementit. Mukana on jotakin hiilihydraattipitoista, jokin proteiinin lähde sekä kasviksia, hedelmä tai marjoja.

Hiilihydraatin lähteenä aamupala sisältää yleensä pari palaa ruisleipää, jonka päällä on margariinia ja juustoa. Nissinen kiinnittää huomiota syömänsä leivän suolan määrään.

”Tykkäisin valita vähäsuolaista leipää, mutta ruisleivän osalta valikoima on valitettavan pieni.”

Kasvisten, marjojen ja hedelmien syönnissä ei koskaan ole yliannostuksen vaaraa.

Viikonloppuisin leivän päällä voi olla paistettua kananmunaa, josta saa mukavasti proteiinia. Nissisen aamupalaan kuuluu vaihdellen myös maitotuotteita, kuten jogurttia, viiliä tai rahkaa. Höysteeksi hän laittaa marjoja tai hedelmiä sesongin tarjonnan mukaan.

”Syön vähintään kourallisen kasviksia, marjoja tai hedelmiä päivän jokaisella aterialla. Niiden syönnissä ei koskaan ole yliannostuksen vaaraa.”

Arkisin Nissinen nauttii aamupalansa yleensä noin seitsemän aikaan. Kello 11–12 välillä hän syö lounaan.

”Ateriarytmini on klassinen: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Yritän syödä säännöllisesti ja riittävästi noin 3–4 tunnin välein. Jos välit venyvät ja nälkä ehtii kasvaa liian suureksi, huomaan olevani äkäistä seuraa.”

Säännöllistä ja riittävää syömistä tavoittelee myös laillistettu ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä. Hän on havainnut, että aamupalalla on iso merkitys loppupäivän syömisen hallinnan kannalta.

”Jos aamupala jää heikoksi, nälkä ei tahdo illalla talttua millään, vaan tekee mieli syödä ihan kaikkea. Ei ravitsemusterapeuttikaan tälle ilmiölle immuuni ole”, Hölttä sanoo.

Ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä.

Höltän hyvän aamusyömisen varmistaa etukäteissuunnittelu. Hänen jokailtaiseen rutiiniinsa kuuluu seuraavan päivän aamupalan valmistelu. Arkisin aamiainen tulee usein syötyä vasta työpaikalla.

”Aamupalaeväät pakkaan valmiiksi jo illalla.”

Höltän aamupalaan kuuluu aina joko hiutaleista keitetty puuro tai näin kesäisin jogurttiin tai rahkaan tehty tuorepuuro. Puuron kanssa hän tykkää rouskutella pähkinöitä tai siemeniä. Lisäproteiinin lähteenä voi olla esimerkiksi raejuustoa tai keitettyä kananmunaa. Aamupalakokonaisuuden kruunaavat marjat.

”Marjat ovat tärkeä osa aamupalaani. Kesällä seuraan sesonkeja, mutta muulloin suosikkejani ovat mustaherukka ja puolukka.”

Hölttä kertoo olevansa entinen barista, joten myös kahvilla on itseoikeutettu paikka osana hyvän aamupalan aineksia. Aivan välttämätön kahvi ei ole Höltän aamussa, sillä se voi fiiliksen mukaan korvautua myös teekupillisella.

Höltän mukaan toimiva aamupalaeväsrutiini on vaatinut opettelua. Rutiinin opettelu on kuitenkin kannattanut, sillä aamupalan syöntiin saa sillä tavoin lisää aikaa.

”Pyrin suunnitelmallisuuteen, koska nautin rauhallisista aamuista. Kiireessä tulee usein syötyä huonommin.”

Laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho tykästyi jo lapsuudessa aamupalaan, jota hän syö mielellään vielä lähes viisikymppisenäkin.

Verhon aamupalan kulmakiviä ovat kaurahiutaleet ja rasvaton maito. Hän sekoittaa niistä tuorepuuron tapaisen aamuruoan, jonka voi syödä sellaisenaan.

Ravitsemusterapeutti Jan Verho.

Lisäksi Verhon aamupalaan kuuluu noin 250 gramman annos maustamatonta maitorahkaa, hedelmä ja pari mukillista kahvia heräämistä rytmittämään.

”Sellaista tilannetta ei ole, etten söisi aamulla. Pyrin noudattamaan ohjenuoraa, että ruokailukertoja olisi viisi päivässä”, Verho kertoo.

Aikaiseksi herääjäksi tunnustautuva Verho syö aamupalan jo kello kuuden aikaan. Siksi hän jakaa aamiaisensa usein kahteen osaan: maito, kaurahiutaleet ja rahka kotona ennen töihin lähtöä ja hedelmä pari tuntia myöhemmin työpaikalla. Tällä systeemillä jaksaa yleensä hyvin kello 13 lounaaseen saakka.

”Jos lounas siitä viivästyy, iltapäivällä alkaa tehdä mieli makeaa.”

Neljä kertaa viikossa kuntosalilla treenaava Verho pyrkii kiinnittämään huomiota siihen, että päivän aterioilta kertyy riittävästi aktiiviliikkujalle tarpeellista proteiinia ja palautumiseen tarvittavia hiilihydraatteja. Niitä on hyvä saada myös aamupalasta.

”Jos aamupala ei sisällä proteiinia, sitä on omalla kohdallani vaikea saada päivän aikana riittävästi”, Verho sanoo.

”En treenaa, jos minulla ei ole sen jälkeen mahdollisuutta syödä.”

Maitorahka on hänelle maistuva proteiiniruoka paitsi aamupalalla, myös väli- tai iltapalalla.

Verho ajoittaa päivän ruokailut niin, että ne tukevat liikuntaharrastuksia.

”En treenaa, jos minulla ei ole sen jälkeen mahdollisuutta syödä.”

Kuntosalitreenin jälkeen hän syö jotakin hiilihydraattipitoista, jotta elimistön treenin aikana tyhjentyneet hiilihydraattivarastot jälleen täyttyvät. Treeniä seuraava ateria voi sisältää esimerkiksi perunaa, pastaa, riisiä tai leipää sekä hedelmiä. Lisäksi Verho juo treenin jälkeen proteiinijuomaa.

”Se nostaa päivän proteiinin saannin tavoitetasolle.”

Lue lisää: MasterChef-kilpailu kannusti ulvilalaisen Tiia Karhun, 43, toteuttamaan unelmansa – Töiden ja harrastusten täyttämä arki helpottuu suomalaisittain erikoisella ateriarytmillä

Lue lisää: Söitkö aamulla kaurapuuroa? Se selittää, miksi sinulla on nälkä nyt – 3:5-sääntö on sopiva ruokarytmi aikuisille

Lue lisää: Harjavaltalainen Minna Multisilta on joka aamu kello 5 salilla, ja se on monien mielestä ”ihan hullua”, vaikka siinä on vasta puolet viikon treeneistä – tällainen on himoliikkujan viikko-ohjelma

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut