Paras lämpötila suomalaiselle on +14 – Professori kertoo, mikä lukema alkaa karusti kasvaa Suomessa helteillä

Elimistölle parasta olisi, kun meillä olisi ikuinen syyssää ja +14 astetta.

Tälle viikolle on luvattu yli 25 asteen lämpötiloja jokaiselle päivälle. Moni iloitsee helteestä, mutta elimistölle se on vaaraksi, sanovat tutkijat.

29.6. 11:50

Suomalaiset ovat odottaneet kesää ja helteitä kuin kuuta nousevaa – ja onhan se ihanaa saada aurinkoa ja lämpöä pitkän talven päätteeksi.

Tutkimusten mukaan liian lämmin sää ei ole kuitenkaan ihmiselle hyväksi. Kuumuus rasittaa elimistöä monin eri tavoin ja vaikuttaa myös aivojen toimintakykyyn, kuten tarkkaavaisuuteen. Lievempinä haittoina työkyky, keskittyminen ja muisti heikkenevät, pahimmillaan helteet tappavat. Haitat ovat sitä suurempia, mitä kuumempaa on.

”Kun sään lämpötila on +14 astetta, kuolleisuus on meillä kaikkein vähäisintä. Heti kun mennään siitä yli, kuolleisuus alkaa nousta”, sanoo kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta.

Elimistölle parasta olisikin, että helteet loppuisivat ja saisimme tilalle ikuisen syksyn.

Tämä selittyy sillä, että suomalainen ei ole tottunut lämpöön.

”Esimerkiksi Välimeren maissa kuten Espanjassa optimilämpötila on noin +22–25 astetta, ja kaikkien kuumimmissa maissa lähempänä +30 astetta”, Jaakkola sanoo.

Kaupungeissa helteen haitat korostuvat.

”Puhutaan lämpösaarekeilmiöstä. Kaupungit ovat lämpimämpiä kuin ympäröivät maaseutumaiset alueet, sillä kaupungeissa on enemmän asfalttia, lämpöä kerääviä rakennuksia, ajoneuvoja ja muita lämpöä tuottavia toimintoja”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Timo Lanki.

Langin mukaan helleaaltojen aikana sattuu vuosittain 200–400 kuolemaa, joihin kuumuus on syynä.

"Iät ja ajat on tiedetty, että kova helle on haitaksi. Mutta kuinka iso terveysriski se onkaan, siitä on uudempaa tietoa”, Lanki sanoo.

Käännekohta hellehaittojen tutkimuksessa oli Langin mukaan vuosi 2003. Tuolloin Etelä-Eurooppaa koetteli raskas helleaalto, ja pelkästään Ranskassa kuoli parissa viikossa 15 000 ihmistä.

"Tämän jälkeen tutkimus alkoi Euroopassa ja Suomessakin aivan uudella intensiteetillä. Euroopan maissa alkoi hellevarautuminen, ja myös Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollossa laadittiin ensimmäisiä ohjeistuksia helteiden varalle”, Lanki sanoo.

Kun ilmaston lämpeneminen jatkuu, myös ennenaikaiset kuolemat tulevat lisääntymään, sanoo myös Jaakkola.

”Hellejaksojen määrä ja voimakkuus ovat lisääntymässä. On tehty globaaleja ennustuksia, joiden mukaan jopa meidän ilmastossa helteiden aiheuttama kuolleisuus kasvaa 200-400 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä, jos maapallon lämpötila nousee neljä astetta.”

Helteen terveysriskit selittyvät suurelta osin sillä, että kuumuus pahentaa monia sairauksia, tutumpina sydän- ja verisuonisairaudet ja hengityselinsairaudet. Kuolema voi tulla yllättäen vaikka aivoinfarktin muodossa.

Hellejaksoina kuolleisuus lisääntyy kuitenkin myös muissa sairausryhmissä, kuten mielenterveyden häiriöistä ja neurologisista sairauksista kärsivillä.

”Mekanismeja on monia, ja yksi tekijä herkistävät tekijä voivat olla lääkkeet: esimerkiksi osa mielialalääkkeistä vaikuttaa lämpötasapainoon ja elimistön lämmönaistimiskykyyn”, Lanki sanoo.

Hellesäällä myös yölämpötilat ovat korkeat ja nukkuminen saattaa vaikeutua.

”Aggressiivista käyttäytymistä on havaittu helteellä enemmän. Tähän vaikuttaa se, jos lepo vähenee ja unirytmi kärsii”, Jaakkola sanoo.

Yksittäinen hellepäivä ei välttämättä ole vielä haitallinen edes riskiryhmiin kuuluville. Riskit kuitenkin lisääntyvät, mitä enemmän hellepäiviä sattuu peräkkäin.

Vaikutusta on silläkin, mihin aikaan vuodesta helleaalto tulee.

”Jos se saadaan aikaisin, fysiologiamme ei ole vielä sopeutunut kuumuuteen, jolloin kuolleisuus ja muut haitat ovat suurempia", Lanki sanoo.

Elimistön fysiologinen sopeutumiskyky alkaa heikentyä keski-iässä asteittain, sanoo Jaakkola. Tästä syystä aiemmin helteestä nauttinut voikin vanhemmiten huomata, että liika kuumuus tuskastuttaa.

Mikäli suomalainen kuitenkin muuttaa vaikkapa Espanjaan, hän kyllä tottuu lämpimämpään ympäristöön hiljalleen. Esimerkiksi hikoilu muuttuu.

”Fysiologinen sopeutuminen tapahtuu viikon kahden kuluessa. Tärkeä osa sopeutumista on myös se, että opimme toimimaan kuumemmassa ympäristössä: suojaudumme kuumuudelta emmekä välttämättä hakeudu polttavaan aurinkoon yhtä aktiivisesti kuin aiemmin”, Jaakkola sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut