Kesään kohdistuu nyt kovia odotuksia, ja fomo-ilmiö voi aiheuttaa itselle surkean olon – Psykologi kertoo, miksi paitsi jäämisen pelkoa kannattaisi pysähtyä pohtimaan

Paitsi jäämisen pelon taustalla voi olla kyse yhteenkuuluvuuden tarpeista, yksinäisyydestä tai siitä tunteesta, että on surkeampi kuin muut. Psykologi kehottaa pysähtymään, jos fomo valtaa vapaa-ajan.

Koronavuosien jälkeen kuluvaan kesään kohdistuu nyt kovia odotuksia, kun tapahtumia järjestetään taas runsaasti. Jos kavereiden elämä tuntuu täyttyvän kaikesta ihanasta, saattaa mielen vallata fomo.

24.6. 20:34

Kotona käsi hapuilee puhelinta: somessa kaikkien kavereiden viikonloppu tuntuu täyttyvän mitä mahtavimmista suunnitelmista yhdessä toisten kanssa.

Työkaveri kehuskeli kahvipöydässä viikonloppureissullaan. Kotimatkalla itse kiiruhti vain ruokakauppaan, samalla kun ystäväporukat nauroivat puistossa piknik-vilteillään.

Olo tuntuu äkkiä surkealta. Tuntuu kuin jäisi paitsi kaikesta ihanasta, mitä muut parhaillaan kokevat.

Tunne on paitsi monelle tuttu, nyt myös erityisen ajankohtainen. Onhan edessä sulkeutuneiden koronavuosien jälkeinen kaikkien aikojen kesä.

Kyseessä on ilmiö, joka tunnetaan nimellä fomo (fear of missing out). Ilmiön voisi suomentaa paitsi jäämisen peloksi.

”Arkikielessä fomo voi merkitä monia asioita. Usein sillä viitataan siihen, että jää paitsi jostain tekemisestä tai sosiaalisista suhteista”, sanoo psykologi Matti Isosävi Terveystalosta.

Oxfordin yliopiston englannin kielen sanakirjassa fomo määritellään ahdistukseksi siitä, että jotain jännittävää tai kiinnostavaa saattaa paraikaa tapahtua muualla. Sanakirjassa todetaan, että fomon aiheuttama ahdistus saa usein kimmokkeen sosiaalisen median postauksista.

Kokemus fomosta voi kummuta yhteenkuuluvuuden tarpeista, jotka eivät omassa elämässä täyty. Isosävin mukaan siihen on tutkimuksissa liitetty myös sosiaalista alemmuuden tunnetta ja kokemusta yksinäisyydestä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan saattaa siis tuntua siltä, että on surkeampi kuin kaverit. Tuntuu siltä, että jää vaille jotain yhteyttä muihin, mikä toisilla on, Isosävi tiivistää.

Tällainen kokemus on hyvin arkinen, hän toteaa. Varsinkin somessa joku kavereista näyttäisi olevan koko ajan lomalla ja jakavan hiottuja snorklauskuvia, ja itse sitä vain istuu päivät pitkät konttorilla.

”Pahimmillaanhan syöte kavereiden aktiviteeteista vahvistaa vaille jäämisen kokemusta jatkuvasti.”

Eihän toisten tekemisiä ja elämiä seuraamalla voi vielä tietää, tuntuisivatko toisten jutut itsestä hyviltä.

Fomo saattaa aiheuttaa ikäviä tunteita, mutta se voi auttaa oivaltamaan jotain hyvinkin tärkeää.

”Vierastan sanaparia torjua tunne. Fomo, siinä missä muutkin tuntemukset, on tärkeä tiedonlähde meille itsestämme. Nyt on meneillään jotain, jonka äärelle kannattaa pysähtyä. Kannattaa kysyä itseltä, mistä tämä olotila kumpuaa”, Isosävi toteaa.

Tunteen takaa voi löytyä oleellista informaatiota siitä, tekeekö elämässään asioita, jotka edistävät hyvinvointia.

Pakonomaisen tekemisen kierteessä ei ehdi pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluaa. Aivan kuin sosiaalisuus ja se, että on koko ajan menossa, olisi jonkinlainen itseisarvo, Isosävi pohtii.

”On todella tärkeä taito osata ja voida olla yksin, suorittamatta. Jos vapaa-aika kuluu fomoiluun ja sen märehtimiseen, mistä jää paitsi, niin silloin kannattaisi pysähtyä.”

Isosävi kehottaa pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Mikä tuntuu omassa elämässä hyvältä, millaisissa ihmissuhteissa tarpeeni tulevat tyydytetyksi, koenko kuuluvani yhteen muiden kanssa, koenko läheisyyttä elämässäni.

”Jos vastaus moneen kohtaan on ei, eikä löydä keinoja, miten noita edistää, silloin kannattaa pyytää apua”, hän sanoo.

Fomo voi johtaa haitalliseen toimintaan, pakonomaiseen tekemisen tarpeeseen. On pakko tehdä kaikkea sitä, mihin somessa elämäänsä vertaa, jotta saavuttaisi itsekin samat siistit kokemukset ja tunteen siitä, että kuuluu johonkin.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Eihän toisten tekemisiä ja elämiä seuraamalla voi vielä tietää, tuntuisivatko toisten jutut itsestä hyviltä.

”Pentillä on tuollainen meininki elämässä, ja se näyttää tosi merkitykselliseltä. Mutta kysymys ei ole se, miten saisin omaan elämääni tuon, mitä Pentillä on. Kysymys on, mikä minun elämässäni tuntuisi hyvältä”, Isosävi sanoo.

Kopiointi ei ole ratkaisu. Oma juttu ei välttämättä ole selfie Eiffel-tornissa, vaan jotain ihan muuta, Isosävi jatkaa.

Fomolle on olemassa vastavoima: jomo. Jomo tulee sanoista joy of missing out. Se kuvaa mielihyvää siitä, että nauttii tekemistään asioista juuri sillä hetkellä, eikä vertaa niitä muiden muka jännittävämmiltä vaikuttaviin tekemisiin.

Isosävi ei ole aiemmin törmännyt termiin, mutta toteaa jomon kuulostavan mahtavalta. Sen lohdullista viestiä voisi hyödyntää silloin, kun oma elämä tuntuu surkeammalta kuin muiden.

”On äärimmäisen tyydyttävä kokemus, jos voi luopua asioista. Elämä on loppujen lopuksi aika keskinkertaista. Ei koko ajan tarvitse nauttia, eikä kaikkea tarvitse jatkuvasti maksimoida. Se mitä on, riittää.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut