Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kaupallinen yhteistyö: Satasairaala - Katso tallenne Satasairaalan yleisöluennosta: Mistä apua pysyvään painonpudotukseen? Kokemäkeläinen Marko maistaa nyt ruoasta uusia makuja ja elää onnellisempana päivä kerrallaan

Yrittäjä Marko Palin, 56, pyöräilee, viettää aikaa rakkaiden lapsenlapsien kanssa sekä tekee kuntosalitreenin työpäivän päätteeksi. Aina näin ei ole ollut, sillä vielä pari vuotta sitten hän kärsi vaikeasta ylipainosta. ”Miten susta Marko on tullut tuollainen porsas”. Tuttavan kommentti loukkasi, sillä ei mies itse ollut koskaan halunnut tulla lihavaksi. Satasairaala järjesti yleisöluennon 3.10. kello 18.00. Katso tallenne luennosta tästä (juttu jatkuu videon jälkeen): Palin on ennen urheillut runsaasti, minkä lisäksi fyysinen työ rakennushommissa piti energiakulutuksen suurena. Miehen polvet alkoivat kuitenkin reistailla ja liikkuminen muuttui vaikeammaksi. Ruokahalu säilyi, paino nousi ja liikkuminen väheni entisestään. Noidankehä oli valmis. – 171 kilon lukemiin noussut ylipaino haittasi elämää ja lääkärikäynnin yhteydessä pyysin, jos saisin vielä rautaisen selkärangan, titaaniset polviproteesit omaava Palin veistelee. Lääkäri ohjasi useasti kymmeniä kiloja tiputtaneen Palinin Satasairaalan arviontiin, jossa tutkittiin ja testattiin, että hän soveltui leikattavaksi. Pitkän pohdinnan myötä Palin lähti mukaan Satasairaalan painonhallintaryhmään, jonka tarkoituksena oli opetella syömään vähän ja usein. Ryhmän myötä paino tippui 30 kiloa ja Palin harkitsi jo leikkauksesta luopumista. Toukokuussa 2019 Palin leikattiin ja siitä päivästä alkoi painon tasainen lasku. – Nyt elän onnellisempana päivä kerrallaan. Ruoan maut tulivat esiin Mies ei säästele sanojaan kiitellessään leikkaukseen osallistunutta henkilökuntaa. Hän selvästi nauttii elämästään ja suunnittelee uimisen ja vesijuoksun aloittamista, jotta kuntoa saisi vielä kasvatettua. Hän on oppinut syömään oikeita ruokia, pureskelemaan huolella ja tarkkailemaan annoskokoja. – Nyt ruoka maistuu todella hyvälle ja maistan sellaisia makuja, joita en ennen huomannut. Leikkausta edeltävän painonhallintaryhmän jäsenet ovat edelleen tiiviisti toistensa tukena ja vaihtavat kokemuksia leikkauksen jäljiltä. – Kilot vähenivät, mutta kavereita tuli lisää, tällä hetkellä 125 kiloa painava Palin nauraa. Suomi Euroopan kärkimaita lihavuudessa Suomi on yksi Euroopan lihavimmista maista, mutta lihavuusleikkausten määrät ovat kirurgian professori Paulina Salmisen mukaan huolestuttavan pieniä. Leikkausten hyödyt ovat merkittäviä potilaan painonlaskun, lihavuuden liitännäissairauksien parantamisessa tai jopa ehkäisyssä sekä elämänlaadun kohentamisessa. – Pitkäaikaisseurannassa lihavuuskirurgia on osoitetusti ainoa apukeino, jolla saadaan aikaiseksi pysyvä ja hyvä painonlasku, Salminen sanoo. Lihavuus määritellään painoindeksin mukaan. Painoindeksin ollessa 35-40 kg/m2 puhutaan vaikeasta lihavuudesta ja sairaalloisesta lihavuudesta, kun indeksi on yli 40. Leikkausta mietittäessä huomioidaan aina henkilön kokonaistilanne. Sairaalloiseen lihavuuteen liittyy usein monia liitännäissairauksia, kuten diabetes, verenpainetauti ja uniapnea. Syyllistäminen ei auta ylipainoista Vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa on kysymys sairaudesta ja potilaan suuremmasta alttiudesta lihomiseen. Tähän vaikuttavia tekijöitä voivat olla mm. suoliston mikrobit, aivojen mielihyväjärjestelmä sekä geenit. Kaikkia altistavia tekijöitä ei vielä tunneta. Näiden ihmisten kohdalla kyse ei ole omasta itsekurista tai saamattomuudesta, sillä heidän elimistönsä toimii eri tavoin kuin terveellä. Moni leikkaukseen tuleva on saattanut useita kertoja onnistua pudottamaan painoa kymmeniä kiloja, mutta kilot tulevat aina korkojen kera takaisin. Elimistö tavoittelee tällöin pääsyä takaisin lähtötilanteeseen. – Tarvittaisiin ennen kaikkea suuri muutos asenteisiin ja siihen, miten sairaalloiseen ylipainoon suhtaudutaan. Lihavuuteen liittyvä häpeä saattaa jopa estää potilasta, jopa hakeutumasta hoitoon, Salminen harmittelee. Vaaditaan vielä paljon lisätyötä, jotta saamme yhä useammat vaikeasti lihavat henkilöt hoidon piiriin. Nyky-yhteiskunta altistaa lihavuudelle, sillä joka puolella on tarjolla hyvin energiatiheää ruokaa suurissa annoskoissa. Kasvavan lihavuusepidemian hoidossa tarvitaan sekä terveydenhuollon tarjoamaa hoitoa sairaalloisesti lihaville että yhteiskunnallisia toimia lihavuuden ehkäisemiseksi. – Suomessa tehdään noin 1000 lihavuusleikkausta vuodessa, mutta tarve olisi vähintään kaksinkertainen. – Vaikea- ja sairaalloinen lihavuus ovat sairauksia, johon tavalliset laihdutuskeinot harvoin tuovat pysyvää apua. – Lihavuusleikkausten vaikutus perustuu moneen eri tekijään, joista yksi on pieneksi muotoiltu mahalaukkusäiliö. – Leikkausta ennen potilas käy läpi elämäntapaohjauksen, jotta hän omaksuu oikean syömisrytmin ja annoskoon. – Leikkauksen jälkeen mahalaukkuun mahtuu vain pieniä määriä ruokaa kerrallaan, joten on tärkeä pysyvästi omaksua uudet ruokailutottumukset: pieniä annoksia useasti päivässä rauhallisesti syöden ja huolellisesti pureskellen. Liian suuret annoskoot aiheuttavat pahoinvointia ja voivat aiheuttaa mahalaukkusäiliön venymistä heikentäen myös painonlaskutulosta. – Lihavuuskirurgia on ainoa osoitetusti tehokas sairaalloisen lihavuuden hoito, jolla pitkäaikaisseurannassa saadaan aikaan pysyvä ja painonlasku sekä edistetään lihavuuden liitännäissairauksien paranemista. – Yhteiskunnalle lihavuusleikkaus tuo säästöjä, koska se vähentää tarvetta mm. diabetes- ja verenpainelääkitykseen. www.satasairaala.fi