Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kaupallinen yhteistyö: Satasairaala - Satasairaalan kylmähermoinen päivystystiimi on henkesi luja linkki: Lue, mitä tapahtuu, kun Essi painaa traumanappulaa ja testaa, miten hyvin pysyt sairaalaslangin sykkeessä

Silloin sinä jyräät tieltäsi kaiken muun, hoitosi imaisee päivystävät lääkärit, hoitajat, laboratorion ja röntgenin hoitajat, erikoislääkärit, leikkaussalin… – Päivystyksen päätehtävänä on pelastaa ihmishenkiä, ja nopeus on usein olennaisinta. Meillä on samaan aikaan menossa monta hoitolinjaa, joista kiireellisimmät ovat näkymättömissä. Ketään hengenvaarassa olevaa ei istuteta odotushuoneessa, päivystävä lääkäri Atte Hölttä vakuuttaa. Potilaat luokitellaan kiireellisyyden, ei saapumisjärjestyksen mukaan A:sta E:hen. Henki hetken varassa, muu saa odottaa Haavoja, huutavia humalaisia. Paarman puremasta paisunut sormi, pitkittynyt yskä. Mielenterveyspotilaiden kasvava joukko. Päivystyksen väki tietää, että odotussalissa istuu etenkin viikonloppuisin mitä kirjavinta joukkoa ja kritiikkiäkin satelee. Kovanahkaiset ammattilaiset eivät kuitenkaan voi selitellä odottajille, mitä seinän takana samaan aikaan tapahtuu. Henkilökunta ei istu kahvittelemassa, vaan hoitavat esimerkiksi aivoinfarktipotilasta, auto-onnettomuuden uhria tai sydänpysähdyspotilasta. 1-2-3-IRTI Soita hätäkeskukseen, älä körötä omalla autolla Sairaanhoitaja Essi Kulju korostaa hätäkeskukseen soittamisen tärkeyttä. – Omaisille tärkeä vinkki. Älkää lähtekö hätätapauksessa omalla autolla päivystykseen. Soittakaa hätäkeskukseen ja odottakaa ambulanssia. Näin ensihoito informoi meitä heti tulevasta potilaasta ja voi konsultoida tarvittaessa vaikka kardiologia. Päivystyksessä on sitten kaikki valmiina, kun potilas saapuu, Essi listaa. Essi tai muu vuorovastaava hälyttää aina paikalle tilanteen vaativan tiimin. Kriittisissä traumatapauksissa, esimerkiksi rajuissa auto-onnettomuuksissa, vuorovastaava painaa traumanappulaa, joka panee ison myllyn pyörimään. Tällöin potilasta odottavat päivystyksen lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä näytteenottajien ja röntgenhoitajien lisäksi kirurgit, anestesialääkärit ja muut erikoislääkärit omine tiimeineen. Emme me ihmisiä kiusallamme istuta Atte Hölttä ymmärtää hyvin, että päivystyksen jatkuva aukiolo houkuttaa. Pitkään jatkuneesta vaivasta, vaikka flunssasta, kärsinyt menettää hermonsa ja päättää marssia päivystykseen. – Ilmoittautumisessa sairaanhoitaja voi suositella hakeutumaan omaan terveyskeskukseen tai työterveydenhuoltoon päiväsaikaan. Ei meillä ketään ovelta käännytetä, vaan kaikkien hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan. Kun kiirellisyyskirjain on D tai E, odotusaika voi kuitenkin venyä pitkäksikin, Atte kertoo. Hän suosittelee potemaan rauhassa kotona, soittamaan esimiehelle aamulla ja menemään rauhassa omaan terveyskeskukseen tai työterveydenhoitoon. Ambulanssi ei avaa automaattisesti ovia Kiireellisimmät potilaat tulevat usein ambulanssilla, mutteivät aina. – Omin jaloin päivystykseen tuleva voi olla saman tien jonon kärjessä, esimerkkinä vaikka syöpäpotilas, jonka luuydin on sammunut. Näitä diagnooseja eivät maallikot näe, Atte jatkaa. Sairaanhoitaja Tero Suominen muistuttaa, ettei ambulanssikaan automaattisesti kiilaa jonon kärkeen. – Ambulanssilla tulevat eivät aina ole kiireellisiä, vaan ammattilaiset puntaroivat heidän vaivansa kiireellisyyden tulon yhteydessä, Tero kertoo. Päivystäjät suosittelevat aina ottamaan ensin yhteyttä joko hätäkeskukseen tai soittamaan päivystyksen sairaanhoitajalle. Hän kuuntelee oireet ja neuvoo parhaan ratkaisun. Tehtävien laaja skaala Päivystyksen väki on ensisijaisesti pelastamassa henkiä, mutta tehtäväkirjo on valtava. Yhdessä huoneessa lääkäri pitää rannetta oikeassa asennossa ja lääkintävahtimestari kipsaa. Jossakin välissä lääkäri sanelee potilaan diagnoosin, kirjoittaa hoito-ohjeet, reseptit ja sairauslomalaput. Labrahoitaja ottaa kokeita, röntgenin hoitajat röntgenkuvia, paljon aikaa kuluu Kela-taksien tilaamiseen. Kaikki nämä toimet keskeytyvät ja siirtyvät odottamaan uutta aikaa, kun tulee hälytys. Atte muistuttaa myös, että päivystyksessä ”laastaroidaan”, ei pohdiskella diagnooseja. – Meillä ei ole aikaa lähteä pohtimaan, mikä on selkäjumin syy tai miksi yskä on pitkittynyt, vaan potilaat ohjataan mahdollisimman pian oikeaan suuntaan. Diagnoosit tehdään toisaalla, terveyskeskuksessa, vuodeosastolla, kiireettömillä poliklinikoilla ja lääkärin vastaanotoilla. – Kiireellisissä, henkeä uhkaavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112. Odota ambulanssia ja kuuntele ohjeet. – Soita päivystyksen sairaanhoitajalle numeroon 02 627 6868. Jos sairaanhoitaja pyytää sinua päivystykseen, ota mukaan lääkitystietosi. – Ilmoittaudu päivystyksessä sairaanhoitajalle, hän arvioi kiireellisyyden. Jos sairautesi ei vaadi päivystyshoitoa, saat kotihoito-ohjeet. – Lasten päivystys toimii E-rakennuksessa, henkeä uhkaavat tilanteet hoidetaan yhteispäivystyksessä. Muista myös nämä: Lataa 112 Suomi -mobiilisovellus.  Se helpottaa avunsaantia hätätilanteessa, sillä soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Lisää ICE-merkinnät matkapuhelimen puhelinmuistioon lähiomaistesi kohdalle. Hätätilanteessa (in case of emergency) uhrin lähiomaiset löytyvät nopeasti.