Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ikäerosta huolimatta kirkkaasti parhaat kaverukset: Joki, 6500 vuotta ja Harjavalta, 150 vuotta – virta paljastaa salansa ja tunnustaa pikkupaheensa

Pieni rehvastelu vaatimattomalle satakuntalaisellekin sallitaan: olen Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki. Aloitan matkani kohti merta Sastamalan Liekovedestä, ja kokonaispituuteni on 121 kilometriä. Virtaamani on yleensä 240 kuutiota sekunnissa, tulva-aikaan jopa yli 900. Masennusvirtaukseni voi laskea viiteenkymmeneen. Noita aikoja en mielelläni muistele. Voima visusti talteen Harjavallassa voimani otetaan talteen tehokkaasti. Lammaistenkosken eli Pirilänkosken patoaminen tuotti aikoinaan yli 26 metrin pudotuskorkeuden. 105 megawatin nettosähköteho tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista . Yläfemma meille . Voimalaitoksista huolimatta liikkuminen kevyillä vesikulkuneuvoilla onnistuu ja itsekin pidän niistä pikaliippareita enemmän. Padot voi ohittaa kätevästi kiertoreittejä pitkin. Hei hoi hauki ja muut kamut Viime vuosituhannella happitilanteeni oli heikko ja huutelin apua. Tuskani kuultiin ja veden laatu alkoi parantua 1980-luvulla, nykyään olen kirkas ja kalatkin tykkää. Puhumattakaan pulikoijista, avantouimareista, melojista, kalastajista… Nahkiainen, lohi, meritaimen ja kirjolohi ovat meikäläisen lempilapsia. Eikä siinä vielä kaikki, mukanani uivat liukkaasti myös hauki, ahven, lahna ja toutain (ne ovat niin herkkäsuomuisia, että loukkaantuvat ellei mainita mediassa ). Kalamiehen vinkki: Parhaat viehevärit Harjavallassa ovat hopea, värikäs, ahvenväri ja vihertävä. Suolainen suukko esi-isille 1700- ja 1800-luvun ihmisiä täytyy vielä erikseen kiittää ja heittää heille suolainen suukko. Tuolloin pohjaani perattiin ja mahtavia murikoita poistettiin. Olo oli kuin ihmislapsella kunnon hammaskivenpoiston jälkeen. Muinoin ylitseni mentiin vain veneillä ja lautoilla. Ennen valjastusta panin voimaintunnossani säpäleiksi ihmisen rakennelmia. Tulva-aikana nostin vedenpintaa joskus metritolkulla. Lähtöpassin saivat nahkiaistokeet, myllyt ja lauttasillat. Hups vaan, sinne menivät myös saunat ja laiturit. Sori siitä. Nykyään pysyn ruodussa . Fakta: Harjavallan ensimmäinen pysyvä silta oli Vammaskosken lauttasilta, joka korvattiin 1800-luvun loppupuolella Vammaskoskensillalla. Luonto ja upea linnusto En lakkaa kehumasta Paratiisinlehtoa, muinaisen luodon eteläkärkeä. Siellä sielu lepää ja mieli rauhoittuu. Lammaistenlahden luontopolku polveilee rehevässä lehdossa ja linnusto takaa upeita elämyksiä. Uuttukyyhkyn soidinhuhuilu on vaikuttava, äänimaisemassa voit bongata myös muun muassa sirittäjän, peukaloisen, lehto- ja mustapääkertun, punarinnan tai kultarinnan. Savitörmällä pesii kuningaskalastaja, joka vilahtaa silloin tällöin joen yllä. Kaunista katseltavaa . Vinkki: Poikkeamisen arvoisia ovat myös vesilintujen levähdyspaikkana tunnettu Pitkäjärvi ja yölaulajistaan ja nuolihaukoistaan kuulut Hiirijärven pellot . Upea paikka asua Asutusta näillä nurkin on ollut rautakaudesta lähtien, ja nykyään Harjavallassa on noin 7200 asukkaan koti. Kaupungin historia elää kaupunginosien nimissä. Pumppuranta on saanut nimensä siitä, että lähistöllä olevat tehtaat ovat ottaneet vettä näiltä nurkin. Laivaranta kertoo siitä, että vielä 1980-luvulla laiva kulki Harjavallasta Kokemäelle. Spesiaali: Harjavallassa on myös Suomen ehkä vaikeimmin kirjoitettava museo, Emil Cedercreutzin museo . Kannattaa poiketa. Kuparikausi alkoi 1944 Kuparista on valmistettu aseita ja koruja jo ainakin 8 000 vuotta. Harjavaltaan kupari saapui pysyvästi 1944, jolloin tehdas muutti Imatralta sotaa pakoon 1944. Tästä sai vauhtia teollinen kehitys, ja nyky-Harjavalta tunnetaan kuparin lisäksi vahvasta teollisuusklusteristaan. Se on osa Satakunnan teollisuusvyöhykettä – SataIndustrya – Suomen viennin vahvaa veturialuetta. Harjavallassa klusteriin kuuluu kymmeniä teollisuus- ja suunnittelualan yrityksiä, jotka työllistävät pitkälti yli tuhat ihmistä. Katso myös:  Tupin pariskunta muutti tiilimeijerin 365 auringon kodiksi – sopivankokoinen kaupunki Satakunnassa, Kokemäenjoen varrella – valtatie 2:n ja rautatien varrella – vahva teollisuusklusteri – monipuoliset palvelut – luonto lähellä – omakoti- ja yritystontteja Lue lisää   Harjavallan 150-vuotisjuhlavuodesta