Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kaupallinen yhteistyö: Harjavallan Kaupunki - Tupin pariskunta muutti tiilimeijerin 365 auringon kodiksi: ikkunoista aukeaa maisema juustokellarin yli suoraan joelle – elävänä virtaava taulu ilahduttaa päivittäin

Asuinkerroksiin noustaan tyylikkäitä kiviportaita pitkin. Käytävän seiniä kiertää kaiteen suuntaisesti pienien, jugendhenkisten aurinkojen rivistö. Pariskunta maalasi ne hääpäivänsä kynnyksellä ja sai loppulaskelmassa tulokseksi 365: päivänpaistetta riittää siis vuoden jokaiselle päivälle. Meijerikodissa on lämmitettäviä neliötä kaikkiaan 1100, asuintilaa tästä on 520. Ikkunoitakin on kaikkiaan 33. – Asuminen meijerissä on täyttänyt odotukset kaikin puolin. Rakastamme kauneutta ja sitä riittää tässä ympäristössä, Sirpa ja Kullervo toteavat. Kokemäen keljuilu synnytti oman meijerin Kullervo Tupi on intomielinen kotiseutuihminen ja aktiivisena Harjula-kiltalaisena tuntee synnyinseutunsa historiaa laajasti. – Paikkakunnalla oli pieni puumeijeri jo vuonna 1902, mutta se poltettiin 1918. Hetken aikaa tilalliset toimittivat maidon Kokemäelle, hevospelillä tietysti. Harjavallassa oli peräti 77 maitotilaa, Kullervo valaisee. Harjavalta ja Kokemäki ovat maailman sivu olleet tukkanuottasilla eikä meijeriyhteistyökään jatkunut pitkään. – Harjavallan tilojen maidon laadun väittäminen huonolaatuiseksi oli viimeinen niitti. Oma meijeri on saatava. Primus motorina toimi paikallinen vaikuttaja Otto Setälä, ja rakentamiseen upposi 495 000 silloista markkaa. Tiilenpäitä ei ole koskaan luettu, mutta melkoinen määrä käsin lyötyjä kolmikerroksiseen rakennukseen on uponnut. Maalämpö pioneerityönä Toiminta loppui vuonna 1974 ja meijeri oli pitkään tyhjillään tai satunnaisessa vuokrakäytössä. – Olen aina pitänyt rakennuksesta, sen kauneudesta ja sijainnista. Mielessä alkoi pyöriä, millaista siinä olisi asua. Haaveen toteuttamista puolsi rakennuksen suuri alakerta, joka oli sopiva silloisen verstaani tarpeisiin. Tein ostotarjouksen ja kauppa realisoitui 1970-luvun lopulla, Kullervo Tupi muistaa. Isäntä on kunnostanut vanhaa rakennusta pieteetillä, ja alkuperäisistä tyyppipiirustuksista on ollut ennallistamisessa ratkaiseva hyöty. Niistä näkyvät oviaukkojen paikat, huoneiden alkuperäiset sijainnit ja muut tarkat yksityiskohdat. Hän myös suunnitteli ja rakensi maalämpöjärjestelmän itse. Tuolloin – 35 vuotta sitten – maalämmöstä ei juurikaan tiedetty ja pellepelottoman apuna oli varaston uumenista löytynyt yliopiston homeinen vihkonen aiheesta. – Hyvin on pelannut kaikki vuosikymmenet. Freonia on lisätty vain kerran ja kompressori on vielä alkuperäinen, mies toteaa. Keksijäverta virtasi myös Kullervon isoisän puu- ja rautaseppäisällä, joka oli myös taitava kivimies. Hän muun muassa teki omin käsin Hauvolan Tupilla karjakeittiöönsä pumppukaivon, joka tuolloin 1800-luvulla herätti tavatonta huomiota. Avantouimarin ihannepaikka Kullervon äiti tuli Pohjanmaalta samaiseen meijeriin meijeriköksi vuonna 1939. Äidin huoneen kohdalla on nykyään Tupien keittiö. Vaimo-Sirpa on ”juuriltani pohojalaanen”, kotoisin Suupohjasta ja yhteiset juuret lähensivät miniän ja anopin. – Kotiuduin Harjavaltaan hyvin. Täällä on paljon toimintamahdollisuuksia ja kaikkea, mitä haluan harrastaa. Palvelutkin ovat lähellä, Sirpa kehuu. Avantouintia harrastavalle Harjavalta tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Sirpa pulahtaa säännöllisesti avantoon Merstolassa, Emil Cedercreutzin rannassa. Paikkakunnan toinen avantouintipaikka on Latumajalla. Näkymä juustolan yli vuolaalle joelle Isojen, tyhjien huoneiden ja kerroksien muuttaminen remontin jälkeen oikeaksi kodiksi vaati aikaa ja hankintoja: huonekaluja, sisustustekstiileitä ja tauluja tarvittiin enemmän kuin keskivertohuushollissa. Kattokruunut tuovat valoa ja salin seinillä riippuu tuttujen klassikoiden jäljennöksiä: Schjerfbeckin Toipilas ja Gallen-Kallelan Poika ja varis luovat herkkää tunnelmaa. Tupien olohuoneesta on upea näkymä joelle. Tien toisella puolella on tilaan kuuluva pitkä juustolarakennus. Se on rakennettu jo vuonna 1912 eli ennen varsinaista meijeriä. – Harjavalta on kulkenut kehityksen kärjessä monessa asiassa. Moderni meijeri vuolaan virran varressa on vain yksi osoitus kyläläisten ennakkoluulottomuudesta. Harjavallassa otettiin käyttöön automaattinen puhelinkeskuskin ensimmäisten joukossa koko maassa, kertoo Kullervo. Jokimaisema rauhoittaa, kauneus pysäyttää Joki on pariskunnalle erityisen tärkeä. Virta näyttäytyy erilaisena eri vuodenaikoina ja eri säällä. Luonto ja sen kauneusarvot ovat tärkeitä, mutta kalastamisen Kullervo hän on jättänyt suosiolla muille. – Olin pikkupoikana kavereitten kanssa kalassa, mutten malttanut pihiyttäni käyttää kallista haukilankaa kuin lyhyen pätkän, kaverit olivat avokätisempiä. Ilmankos he vetivät saalista, minä sain vain muutaman kurjan räkäkiiskin, naurahtaa mies. Yrittäjyys on miehellä verissä, hän aloitti nuorena ja nykyään yrityksiä on Harjavallassa ja Porissa. – Ensimmäisen ennakkoverokorttini sain lukiopoikana 50 vuotta sitten. – sopivankokoinen kaupunki Satakunnassa, Kokemäenjoen varrella – valtatie 2:n ja rautatien varrella – vahva teollisuusklusteri – monipuoliset palvelut – luonto lähellä – omakoti- ja yritystontteja Lue lisää Harjavallan 150-vuotisjuhlavuodesta