Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Valvovia valtuutettuja löytyy jo moneen tarpeeseen – näillä näkymin lisää luvassa vanhusasiavaltuutetun verran

Suomessa toimii jo useita eri alojen valtuutettuja ja asiamiehiä. Lisää on näillä näkymin luvassa ainakin vanhusasiavaltuutetun verran. – Sitä me ryhdymme nyt selvittämään, oikeusministeriön osastopäällikkö Johanna Suurpää kertoo toimesta, josta on maininta tuoreessa hallitusohjelmassa. Oikeusministeriön alalla toimivat jo tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara , yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä , tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen . Uusin on juuri aloitteleva tiedusteluvalvontavaltuutettu, joksi valtioneuvosto nimitti huhtikuussa Kimmo Hakosen . Kaikki valtuutetut eivät sijoitu oikeusministeriön alalle. Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettiin juuri elintarvikemarkkinavaltuutetun virka, johon hallitus nimitti toissaviikolla Olli Wikbergin . Erilaisia asiamiehiä piisaa eduskunnan oikeusasiamiehestä kuluttaja-asiamieheen sekä potilasasiamiehiin, jotka ovat lakisääteisiä terveydenhuollon toimintayksiköissä. Valtuutetut täydentävät järjestelmää Valtuutettujen ja asiamiesten virkoja on perustettu terästämään eri alojen valvontaa ja edistämistä. – He täydentävät järjestelmää. Virkoja on pyritty perustamaan sellaisiin kohtiin, joissa tarvitaan riippumattomampaa ääntä, joka ei ole suorassa hallinnollisessa ketjussa, Suurpää kuvaa. Valtuutettujen mandaateissa on kuitenkin eroja. – Joillakin on valvontavaltuutus, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja tasa-arvovaltuutetulla. Lapsiasiavaltuutetulla on edistämistehtävä. Lain mukaan lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu voivat valvoa oikeuksia yleisellä tasolla sekä niin, että he avustavat syrjinnän kohteeksi joutunutta yksittäistapauksessa. Valtuutettujen virkojen syntyhistoriassakin on eroja. – Monessa on kansainvälistä taustaa. EU edellyttää riippumatonta valvontaa yhdenvertaisuuslainsäädännölle, ja YK:n lapsikomitea suositteli monta vuotta lapsiasiavaltuutettua ennen kuin virka päätettiin perustaa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu liittyy isoon perustuslakiuudistukseen, joka tapahtui tiedustelulainsäädännön hyväksymisen yhteydessä, Suurpää kertaa. Valtuutetuista esimerkiksi Pimiä on entinen oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja, joka on toiminut myös oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana sekä vihreiden eduskuntaryhmän juristina. Tuoreimmista valtuutetuista Hakonen työskenteli oikeuskanslerinvirastossa kansliapäällikkönä ja apulaisoikeuskanslerin sijaisena, ja Wikberg siirtyy uuteen tehtäväänsä oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen paikalta. Suurpää ei osaa ottaa äkkiseltään kantaa siihen, tarvitaanko vastaavanlaisia valtuutettuja vielä lisää. – Nyt on listalla ainakin vielä vanhusasiavaltuutettu, mutta hirveän montaa pientä organisaatiota ei kannata perustaa, hän toteaa.