Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Huhtasaari: Kansanäänestys elvytyspaketista on perusteltu – Suomen budjettivaroja ei ole tarkoitettu italialaisten eläkkeiden tai Espanjan perustulon rahoittamiseen

Mikko Elo toi kirjoituksessaan (SK 3.8.) aivan oikein esiin puoluetoverinsa Paavo Lipposen keskeisen roolin Suomen junnaamisessa euroalueen jäseneksi ainoana Pohjoismaana ja vastoin EU-kansanäänestyskampanjan aikana annettuja lupauksia siitä, että Suomi ei tule liittymään euroon. SDP:n antautuminen Lipposen henkilökohtaisten eurofederalististen unelmien toteuttajaksi on tullut Suomen taloudelle ennennäkemättömän kalliiksi. Europakkopaita on yksi keskeisimmistä syistä Suomen aneemiselle talouskasvulle vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Oman valuuttansa säilyttäneen Ruotsin BKT kasvoi 2010-2019 välillä yli kaksinkertaisesti Suomeen nähden, joka osoittaa Ruotsin toimineen kauaskantoisesti 2000-luvun alussa jättäytyessään euron ulkopuolelle. Ranskan hallituksen Eurooppa-ministeri Clement Beaune totesi äskettäin Financial Timesille, että EU:n koronaelvytyspaketti on rikkonut EU:ssa vallinneen tabun yhteisestä velanotosta. Itse asiassa kyse ei ole mistään tabusta, vaan EU:n omat perussopimukset kieltävät yhteisen velanoton, mutta omien sopimusten rikkominen on EU:ssa vakiintunut tapa. Joka tapauksessa Etelä-Euroopan konkurssitaloudet tulevat jatkossakin vetoamaan ”solidaarisuuteen” ja edellyttämään Pohjois-Euroopan elättävän Välimeren maat, jotka eivät kykene tai halua laittaa talouksiaan kuntoon. Pääministeri Marinin Brysselissä hyväksymä elvytyspakettisopu aiheuttaa Suomelle 3,4 miljardin euron nettotappion. Tämän lisäksi EU:ssa ollaan nyt siirtymässä täysimittaiseen taloudelliseen yhteisvastuuseen ilman demokraattista mandaattia Suomen kansalta. Jatkossa Suomen budjettia päättäessä on käytännössä mietittävä, mikä osa maamme budjettivaroista täytyy varata esimerkiksi italialaisten eläkkeiden tai Espanjan perustulon rahoittamiseen. Tällaista fundamentaalia Suomen budjettisuvereniteetin kaventamista ei voida viedä läpi eduskunnassa pelkkänä tiedotusmuotoisena asiana. Tanskassa on järjestetty useampia EU-kansanäänestyksiä muun muassa liittymisestä euroon ja EU:n uusien perussopimusten hyväksymisestä. Ruotsi taas äänesti 2003 euroalueeseen kuulumisesta. Mikään ei puhu sitä vastaan, etteikö Suomessakin voisi järjestää kansanäänestystä koronaelvytyspaketista pohjoismaista esimerkkiä noudattaen, sillä elvytyspaketti muuttaa unionin luonnetta peruuttamattomasti. Kyse tässä kansanäänestyksessä olisi yksinkertaisesti siitä, ovatko Suomen julkiset varat maamme hyvinvoinnin rakentamista varten vai eteläeurooppalaisten mukavan elämän rahoittamiseen tarkoitettu. Laura Huhtasaari Europarlamentaarikko (ps.)